° | m/s |
Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.
Kalajoki (KP)
Koneen Säätiö on myöntänyt 55 000 euron apurahan Maakallassa sijaitsevan, kalastuksesta ja karien historiasta kertovan museon uudistamiseen. Apurahaa haki Kalajoelta lähtöisin oleva Julia Autio, ja työryhmään kuuluvat lisäksi Virve Juola, Tuukka Perhoniemi sekä Kallan haminamestari Juha Vierimaa.
Maakalla sijaitsee Kalajoen edustalla noin 16 kilometrin päässä mantereesta, ja se toimii yhä kalastajien tukikohtana. Tällä hetkellä kalastukseen liittyviä vanhoja esineitä on esillä kunnostusta kaipaavassa 1700-luvun kalamajassa. Museohankkeessa on tarkoitus rakentaa Maakallaan uusi museorakennus ja informatiivinen näyttely.
Julia Aution mukaan tavoitteena on ennen kaikkea huolehtia siitä, ettei arvokasta paikallishistoriaa menetetä.
– Pitäisi luoda sellaiset olosuhteet, että näiden esineiden elinkaari olisi mahdollisimman pitkä ja että ne säilyisivät vielä tulevillekin sukupolville.
Autio kertoo, että nykyinen museorakennus on tiettävästi viimeinen alkuperäisessä kunnossa oleva kalamaja Kallassa. Se on tarkoitus kunnostaa, ja se voisi jatkossa kuulua museon kokoelmaan sellaisenaan.
Nykyisessä museossa esineistöstä ei ole tarjolla tietoja.
– Purjelaiva Ansion mukana tulevat turistit käyvät mielellään museossa, mutta jos kukaan ei kerro kokoelmasta, niin se ei avaudu heille. Haluamme luoda informatiivisen kokonaisuuden ja avata sitä tarinoiden kautta, Julia Autio kertoo.
Museohanke on onnellisten sattumien summa. Nykyään Helsingissä asuva Julia Autio unelmoi yön viettämisestä Maakallassa ja kyseli viime vuonna Facebookissa, voisiko kukaan auttaa asiassa. Rippikoulukaverin kautta Autio ja hänen helsinkiläinen ystävänsä Tuukka Perhoniemi löysivät majoituksen kolmeksi yöksi. Virve Juola puolestaan oleskeli karilla oman sukunsa mökillä.
– Siellä ollessamme tuli sellainen idea, että mitä jos voisimme laittaa museon kuntoon, Autio kertoo.
Häntä jännitti, miten yhteisö suhtautuisi asiaan, koska hänellä itsellään ei ole sukulaisuussuhteita Maakallaan.
– Mutta kallalaiset innostuivat ja olivat otettuja siitä, että meitä kiinnostaa kalastusperinteen säilyttäminen. Olen kiitollinen Kallan karineuvostolle ja Juha Vierimaalle, kun he ovat päättäneet suojella arvokkaan osan kulttuuriperintöä ja antaa meille tämän mahdollisuuden.
Kaikki tehdään yhteistyössä itsehallinnollista Maakallaa hallitsevan karineuvoston kanssa.
– Kallaanhan ei edes saa rakentaa mitään noin vain, Autio huomauttaa.
Kallassa eletään säiden armoilla, joten museohankkeen aikataulu on joustava. Toiveissa on kuitenkin saada ensi kesänä jo hyvinkin paljon aikaan.
– Ensimmäiseksi museon kokoelma täytyy inventoida ja kerätä tarinoita ja haastatteluja siitä, mitä niillä esineillä on tehty, Julia Autio kertoo.
Työryhmästä löytyy vankkaa kokemusta hankkeen läpiviemiseksi. Autio on opiskellut yliopistossa museologiaa ja taidehistoriaa ja ollut perustamassa museoa Beniniin Villa Karon taiteilijaresidenssiin, jonka Helsingin toimistossa hän työskentelee.
– Olin vuonna 2012 museoharjoittelijana Ranskassa, Bretagnessa, ja keskityin siellä juuri merenkäyntiin ja kalastukseen liittyvään esineistöön, hän lisää.
Nykyään Hämeenlinnassa asuva Virve Juola on käsityöalan opettaja ja ammattilainen. Hän on ollut mukana rakentamassa Kalajoen Meriluontokeskuksen kalastuskulttuuria käsittelevää näyttelyä ja tuntee Kallan ja sen asukkaita jo lapsuudestaan lähtien.
Tuukka Perhoniemi on helsinkiläinen tietokirjailija ja töissä Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:llä, jolle hän on suunnitellut elämyksellisiä oppimiskokonaisuuksia.
Julia Autio kertoo, että museohankkeelle haetaan vielä muitakin apurahoja.
– Ajatuksena olisi tehdä tästä myös jonkinlainen julkaisu, ja siinä tarvitaan erityisesti Tuukan osaamista.
Tavoitteena on ennen kaikkea huolehtia siitä, ettei arvokasta paikallishistoriaa menetetä.
° | m/s |
Soitessa säästöjä etsitään osallistamalla – Joukkorokotuksiin on palkattu lisäkäsiä, enää puuttuvat rokotteet
Lukijan mielipide: Viljelijöiden mitta alkaa täyttyä – Meillä ei ole varaa menettää yhtään viljelijää
Katariina Porasen kolumni: Tositarina 90-luvun peruskoulun hiihtotunneilta, kun luokan hitaimmat lapset jätettiin laduille erämaahan yksin
Oppivelvollisuuden laajentamisessa on kyse paljon muustakin kuin pakosta käydä koulua täysi-ikäisyyteen asti: "Maksuttomuus avaa ovia, varallisuus ei enää ole este alavalinnalle", sanoo Halsualta kotoisin oleva Osku ry:n puheenjohtaja Henriikka Mastokangas
Lukijan mielipide: Mitä järkeä elokuvateattereiden koronarajoituksissa?
Mies löysi päiväkodista karanneen kaksivuotiaan kävelemässä keskeltä tietä Kokkolassa – Lapsen puuttuminen huomattiin vasta yli puoli tuntia ilmoituksen jälkeen
Kokkolalainen Yrsa Slotte hämmästyi joulukuisena lauantai-iltana törmätessään Soldiers of Odinin katupartioon – Äärioikeistolainen liike on kaukana loistonsa päivistä, mutta ei toiminta ole hiipunutkaan: "Puutumme asiaan, jos tulee laittomuuksia", kommentoi poliisi
Katariina Porasen kolumni: Tositarina 90-luvun peruskoulun hiihtotunneilta, kun luokan hitaimmat lapset jätettiin laduille erämaahan yksin
Kansanedustaja Mikko Kinnusen mielipide: Liikenteen päästövähennykset toteutettava oikeudenmukaisesti – Huomioidaan niin tavalliset autoa käyttävät suomalaiset kuin yrityksetkin
Lukijan mielipide: Mitä järkeä elokuvateattereiden koronarajoituksissa?