Paikallisuutiset

Näin Kokkolasta käynnistyi valevyöry – Disinformaatiolla saa helposti ihmisten huomion. Samalla se voi rapauttaa kansallista yhtenäisyyttä.

Kokkolan niin sanottu sakkoelokuvakohu osoittaa, kuinka helposti virheellinen tai arvokysymyksiä sivuava uutisointi voi lähteä omalle kiertoradalleen ja päätyä lopulta poliittisiin tarkoituksiin.

Kokkolan lukiolaisille näytettiin noin kaksi viikkoa sitten romanttista draamaelokuvaa Call Me By Your Name.

Noin kymmenelle oppilaalle järjestettiin korvaavia tehtäviä elokuvanäytöksen ajaksi. Kyse oli oppilaista, jotka eivät halunneet katsoa elokuvaa.

Elokuva oli ilmainen näytökseen osallistuneille. Lipun hinnan joutui maksamaan vain siinä tapauksessa, että ei ilmoittautumisesta huolimatta ollut paikalla elokuvassa tai korvaavassa opetuksessa koulussa.

Kansakoulun opettaja on tärkein infosoturi. Max Arhippainen

Kokkolan koulutoimen mukaan sanktion tarkoituksena oli varmistaa, että ilmoittautuneet oppilaat ovat paikalla sovitusti.

Tätä kaikkea ei kerrottu, kun Kokkola nousi otsikoihin kaupunkina, jossa ”oppilaita pakotetaan katsomaan homoerotiikkaa”. Näin uutisoivat muun muassa konservatiivikristillinen Oikea Media sekä sivustot, joiden piirteet viittaavat valeuutisten levittämiseen.

Valeuutiset vetoavat ihmiseen voimakkaammin kuin objektiivinen tieto. Siksi ne keräävät klikkauksia. Valeuutinen on harhautustarkoituksessa tehty teksti, joka matkii journalismia.

Kokkolan elokuvakohussa tunteet hämärsivät faktoja.

Kokkolalaisen lukion rehtori sai noin kaksikymmentä henkilökohtaista vihaviestiä. Lisäksi häntä nimiteltiin ja uhkailtiin useilla kommenttipalstoilla. Ilmiötä kutsutaan maalittamiseksi.

Vihaviestit on toimitettu poliisille tutkittaviksi.

– Arvokysymyksissä lukijat poimivat asioita, jotka vahvistavat heidän arvojaan. Siitä seuraa helposti väärinymmärryksiä, sanoo Mediapoolin valmiuspäällikköTero Koskinen.

Mediapoolin tavoite on turvata median toiminta Suomessa. Se toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman Huoltovarmuuskeskuksen alaisuudessa.

Tutkimusten mukaan Suomi on ykkönen siinä, kuinka paljon ihmiset luottavat uutisiin. Luottamus on kaksiteräinen miekka. Valeuutiset uppoavat etenkin ikäihmisiin, jotka ovat tottuneet luottamaan painettuun sanaan.

– Siksi on tärkeää panostaa lähdekriittisyyteen. Jos haluaa luotettavaa tietoa, on hyvä tapa hakea sitä Julkisen sanan neuvoston piiriin kuuluvista tiedotusvälineistä, sanoo Koskinen.

Valeuutisten sijaan Koskinen puhuu disinformaatiosta, tarkoituksenmukaisesta harhaanjohtavan tiedon levittämisestä.

– Epäluottamuksen lietsomisella voi olla erilaisia tavoitteita. Toisaalta yhteiskuntaan kuuluu kriittinen instituutioiden arviointi. On kestettävä karnevalistinenkin tapa käsitellä asioita. Vaalien läheisyys aiheuttaa varmasti ylilyöntejä, Koskinen kertoo.

Puolustusvoimien tiedotuspäällikköMax Arhippainen pitää valeuutisia uhkana kansalliselle yhtenäisyydelle.

Disinformaatio rapauttaa uskoa perinteiseen mediaan sekä valtiollisiin toimijoihin, kuten poliisiin, oikeuslaitokseen, kouluun ja poliitikkoihin. Sillä oli merkittävä rooli esimerkiksi brexit-kampanjassa.

– Kyse ei ole siitä, uskotaanko valeuutisia. Suomalaisillahan on kansainvälisessä vertailussa oikein hyvä medialukutaito. Valheellinen uutinen muuttaa kuitenkin käyttäytymistä, sanoo Arhippainen.

Vuonna 2015 saksalaisella verkkosivulla kirjoitettiin puolustusministeri Peter Hultqvistin junailleen hämäriä tykkikauppoja Ukrainaan. Väitä ammuttiin alas, mutta se jäi elämään somessa.

– Ruotsalaiset joutuivat ottamaan asiaan virallisesti kantaa. Valeuutisten takia päätöksenteon voima heikkenee. Ne saavat päättäjät epäröimään ja vähentävät kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan. Silloin tavoite on saavutettu.

Suomessa valeuutisten voimakkain aalto on Arhippaisen mukaan takanapäin.

– Ensimmäinen askel puolustuksessa on, että ihminen on tietoinen häneen kohdistuvasta valeuutisoinnista. Tilanteemme on parempi kuin esimerkiksi Baltian maissa, jotka ovat massiivisen informaatiovaikuttamisen kohteena. Yleissivistys on hyvä suoja.

Jyrkkiä tyylikeinoja käyttävien medioiden mukaan Suomen koulut on ”mädätetty”.

– Kansakoulun opettaja on tärkein infosoturi, sanoo Arhippainen.

// Juttua korjattu 1.2.2019 klo 10.52.

Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että elokuvalipun hinta perittiin vain niiltä, jotka olivat ilmoittautuneet elokuvanäytökseen. Myös siinä tapauksessa, että näytöksestä jäätiin pois ilmoittamatta.

Elokuva oli kuitenkin ilmainen näytökseen osallistuneille. Lipun hinnan joutui maksamaan vain siinä tapauksessa, että ei ilmoittautumisesta huolimatta ollut paikalla elokuvassa tai korvaavassa opetuksessa koulussa. //

Kokkolan lukiolaisille näytetty draamaelokuva sai ristiriitaisen vastaanoton – Myöhemmin alkoi ylilyöntien sarja, johon Kokkolan kaupunki joutui reagoimaan

Päivi Räsänen paheksuu Kokkolan lukiolaisille näytetyn elokuvan valintaa: "En näyttäisi heteroeroottisiakaan filmejä osana kouluopetusta"

Call Me by Your Name on hyvä elokuva, mutta God’s Own Country vielä parempi. Katso Keskipohjanmaan elokuvakriitikon Hannu Björkbackan arvio kesäkuulta.

KOMMENTTI