Paikallisuutiset

Kirkkojen paloilmoittimille on tarvetta, sillä Suomessa tapahtuu keskimäärin seitsemän kirkkopaloa vuodessa – Ylivieskan kirkkopalon jälkeen seurakunnissa on panostettu paloturvallisuuteen

Notre-Damen katedraalin maanantai-iltana syttynyt tulipalo oli pysähdyttävää katseltavaa. Keskipohjalaisille dramaattiset tapahtumat toivat välittömästi mieleen Ylivieskan kirkon tuhoutumisen tuhopolton seurauksena pääsiäislauantaina kolme vuotta sitten.

PelastuspäällikköJouni Leppälä kertoo, että Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen alueella kirkkojen paloturvallisuus on viime vuosina parantunut, joskin parannettavaakin on aina. Leppälän mukaan viime vuosikymmenten tuhoisat kirkkopalot, kuten Pedersören keskiaikaisen kirkon tulipalo vuonna 1985, Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ja Porvoon tuomiokirkon palot vuosina 1997 ja 2006 sekä varsinkin Ylivieskan kirkkopalo vuonna 2016 ovat saaneet seurakunnat panostamaan paloturvallisuuteen.

– Ylivieskan kirkkopalon jälkeen seurakunnissa on tehty paljon suunnitelmia paloturvallisuuden lisäämiseksi.

Kirkkorakennuksista on tehtävä muiden kiinteistöjen lailla pelastussuunnitelmat, ja kirkkojen osalta se kuuluu seurakunnan vastuulle. Pelastussuunnitelmassa on keskityttävä riskien kartoitukseen ja havaitsemiseen, toimenpiteiden suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä tarvittavan tekniikan tarkoituksenmukaisuuteen.

Vuonna 2011 voimaan tulleen uuden pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että rakennus on kunnossa ja että tulipalojen syttymisen ehkäisystä huolehditaan. Laissa tähän ohjataan omatoimisen varautumisen avulla.

Finanssiala ry:n kirkkojen paloturvallisuusohjeen mukaan kaikki kirkot on varustettava automaattisella paloilmoittimella, ja ulkoalueilla tulisi olla kameravalvontajärjestelmä. Kameravalvonnalla on ennaltaehkäisevä vaikutus ilkivallan varalle.

Lähes kaikki Suomen kirkot onkin varustettu paloilmaisimella, mutta automaattisia sammutusjärjestelmiä on vain osassa.

– Suosituksena tietenkin on, että kirkossa olisi jonkinlainen automaattinen sammutusjärjestelmä. Se on kaikkein tehokkain tapa palon sattuessa, toteaa Leppälä.

Kokkolan seurakuntayhtymän kaikissa kirkoissa on ilmoitusjärjestelmä, joka tekee automaattisesti suoraan hälytyksen aluehälytyskeskukseen ja sitä kautta pelastuslaitokselle. Myös Kokkolan seurakuntayhtymän kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kirkoissa on monien muiden kirkkojen tapaan kuivaputkijärjestelmä, johon palokunta liittää tulipalon sattuessa oman vesilähteensä.

Kokkolan seurakuntayhtymän tekninen isännöitsijä Jouko Hakunti kertoo, että kirkkojen paloturvallisuus määritellään laissa sekä kulttuurihistoriallisten arvojen että ihmisten turvallisuuden takia – kirkot luokitellaan suuriksi kokoontumispaikoiksi.

– Voi kuvitella joulun ajan tilaisuuksissa, esimerkiksi kauneimmissa joululauluissa, mitä tapahtuu kun kirkko on tupaten täynnä väkeä, ja jos asiat eivät ole kunnossa. Kaikkiin tilanteisiin täytyy varautua.

Kokkolan seurakuntayhtymässä paloturvallisuuteen on panostettu etenkin Ylivieskan kirkkopalon jälkeen. Hakuntin mukaan tulipaloihin on pyritty varautumaan niin hyvin kuin se etukäteen teknisesti on mahdollista.

– Kirkoissa on myös alkusammutusvälineistö. Poistumistiet on merkitty, ja nehän eivät saa olla tukittuna eivätkä lukittuna eli ne täytyy pystyä avaamaan ilman avaimia.

Pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu keskimäärin seitsemän kirkkopaloa vuodessa.

TutkimusjohtajaEsa Kokki Pelastusopistolta kertoo, että kirkkopaloista noin puolet johtuu ihmisen aiheuttamasta toiminnasta ja puolet koneista tai laitteista.

– Ihmisten aiheuttamista kirkkopaloista puolestaan 57 prosenttia on tahallaan sytytettyjä. Eli noin yksi neljäsosa kaikista kirkkopaloista on tahallaan sytytettyjä, Kokki kertoo.

Kokin mukaan keskimäärin kirkoissa tapahtuneet tulipalot aiheuttavat noin 100 000 euron vahingot.

– Näihin tilastoihin on laskettu kaikki kirkkorakennuksissa tapahtuvat tulipalot. Osa niistä on isompia, kuten viime vuonna Kiihtelysvaarassa, jossa koko kirkko tuhoutui, mutta osa on toki pienempiä.

Evankelis-luterilaisia kirkkoja Suomessa on 800.

Kommentti