Paikallisuutiset

"Tämä näyttää paremmalta kuin aavistinkaan", toteaa Kokkolan keskuskentän nurmen viime töinään ennen eläkkeelle siirtymistään kuntoon saattanut Terho Lindberg

Talvi on kohdellut lempeästi Kokkolan keskuskentän nurmea. Niin Kokkolan Pallo-Veikkojen valmentajaNiko Kalliokoski kuin kaupungin puistoista ja liikuntapaikoista vastaava työpäällikköTerho Lindberg ovat tyytyväisiä vielä harson alla suojassa olevan kentän kuntoon.

Molemmat uskovat, että kentälle päästään pelaamaan suunnitellusti toukokuun 11. päivänä, kun KPV kohtaa FC Lahden.

Toinen kysymys on, miten hyvin viheriö kestää ensimmäiselle viikolle osuvat kolme peliä.

– Se on kova aloitus nurmelle, toteaa Kalliokoski.

Myös Lindberg myöntää, että nurmen kunto on aloitusviikolla koetuksella.

– Mutta yleensä keskuskentän nurmi on toipunut rasituksista hyvin. Ensimmäisen peliviikon jälkeen on kolmen viikon tauko ennen seuraavaa ottelua, joten aikaa toipumiselle riittää.

Vuonna 1935 valmistunutta keskuskenttää on hoidettu tulevalle kaudelle entiseen tapaan. Ylimääräistä työtä nurmi ei ole vaatinut, vaikka KPV palasi pääsarjakartalle, Veikkausliigaan 28 vuoden tauon jälkeen.

– Ihan normaalit huollot olemme tehneet. Meidän konsteillamme ei enempään ole mahdollisuuksia. Toisaalta tämä on Suomen paras kenttä. Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen kävi katsomassa, kehui ja ihmetteli, mikä meidän salaisuutemme kentän hoidossa on, Lindberg kertoo.

Jalkapalloviheriön mainiosta kevätkunnosta voi kiittää niin kaupunkia kuin hyvää talvea.

– Nurmi on talvehtinut paremmin kuin kahtena aikaisempana talvena, Terho Lindberg toteaa.

Kun hän kurkkaa kenttää suojaavan harson alle, pääsee häneltä ihastunut huokaus:

– Tämä näyttää jopa paremmalta kuin aavistinkaan. En muista, että kenttä olisi ollut näin hyvässä tikissä koskaan tähän aikaan keväästä. Selvästi jo vihertää.

Onnea oli matkassa syksylläkin, kun viimeiselle pelipäivälle osui pakkanen. Lindberg tietää, että pelaajat eivät olleet ihastuneita jäiseen nurmeen, mutta kentän kunnon kannalta se oli hyvä.

– Seuraavana päivänä maa oli sula ja kenttä olisi ollut pelin jäljiltä mustalla mullalla.

Kevään ensi toimi oli ripotella lumen päälle tuhkaa. Se nopeutti lumen sulamista. Kun kenttä oli paljas, se harjattiin kevyesti ja peitettiin harsolla.

– Yöpakkaset saisivat jo loppua. Nyt toivomme lämpimiä yösateita ja aurinkoa päiville. Sen jälkeen tarkkailemme, miten nurmi lähtee kasvamaan.

Lindberg toteaa, että toiveissa on, että nurmi voitaisiin kerran tai kahdesti ajaa ennen äitienpäivän aattona pelattavaa ensimmäistä ottelua.

– Se tukevoittaisi nurmea.

Kesän aikana nurmipinta on jatkuvan huollon kohteena. Se lannoitetaan kolme neljä kertaa kesässä.

– Käytämme nurmen Y-lannosta kolmen neljän viikon välein. Viimeinen lannoitus tehdään Kokkola-cupin jälkeen. Sen myöhempään emme enää lannoita. Nurmen pitää ehtiä tuleentua ja olla marraskuussa jo ruskea. Silloin se talvehtii hyvin, Lindberg selvittää.

Kenttä ajetaan kelaleikkurilla noin joka toinen päivä. Silloin ei jää haravoimista.

– Tämä on hyväkasvuinen kenttä. Se onnistuu säännöllisellä kastelulla ja oikealla ”ruokinnalla”.

Kastelua helpottavat tälle kesälle asennettavat suurpainetykit. Niitä tulee joka kulmalipulle sekä keskikentän kohdalle molemmin puolin. Siirreltäviin kastelulaitteisiin verrattuna niiden etu on Lindbergin mukaan helppous.

– Ne voi käynnistää napin painalluksella tai ajastaa kastelemaan tarpeen mukaan jopa läpi vuorokauden minuutin pari kerrallaan. Tarvittaessa on helppo kastella myös vaikka puoliajalla. Kokeilemalla löydämme oikean määrän. Tavoite on nihkeä, ei märkä nurmi.

Vesi tulee tykkeihin pumpun avulla kentän laidan säiliöstä. Vesijohtoverkoston paine ei riitä tykeille. Käytettävä vesimäärä ei ole valtava.

– Pumppu antaa 45 kuutiota tuntia kohti, mutta nämähän käyvät kerrallaan minuutin pari.

Keskuskentän luonnonnurmi saa kiitosta asiantuntijoiden lisäksi myös käyttäjiltä. Niko Kalliokoski sanoo, että yleensäkin pelaajat pitävät luonnonnurmesta keinonurmea enemmän.

– Uskon, että 99 prosenttia pelaajista juoksee luonnonnurmelle, jos pääsee valitsemaan.

Kalliokoski sanoo, että keinonurmella pallo käyttäytyy eri tavalla.

– Lyhytsyöttöpeliin panostaville keinonurmi on parempi, pallo on siinä nopeampi. Mutta pidemmässä syötössä pallon käyttäytymistä on vaikeampi arvioida.

Kalliokoski arvelee, että keinonurmi on kuitenkin tulevaisuutta. Näillä leveysasteilla se helpottaa kauden jatkamista.

– Se vapauttaa myös harjoitusaikaa. Nythän me harjoittelemme pääsääntöisesti Santahaassa ja säästelemme keskuskentän pintaa.

Keinonurmikenttiä on monenlaisia. Kalliokoski myöntää, että Seinäjoen kenttä on hyvä.

– Se on lähimpänä luonnonnurmea. Sen nukka on pidempää kuin keinonurmissa yleensä. Tosin se on vielä uusi ja nukka hyvin pystyssä. Pelatessa se taittuu ja vaatii usein harjausta. Mutta olemme pelanneet sillä nyt pari kertaa ja kyllä pelaajamme tykkäsivät siitä.

Ei keinonurmi ongelmaton ole myöskään sateella. Varjokohtiin jää lätäköitä ja aurinkoisissa kohdissa kuivaa liiankin nopeasti. Lindberg tietää, että Seinäjoella kastellaan kenttää puoliajallakin juuri nopean kuivumisen vuoksi.

Keinonurmi ei ole Kokkolassa nyt ajankohtainen kysymys. Entä siirtonurmi? Lindberg epäilee, ettei sellaista rahaa löydy mistään, mitä siirtonurmi vaatisi. Se maksaa kahdeksasta kymmeneen euroa neliöltä ja neliöitä keskuskentässä on noin 6 500, mikä tarkoittaisi siirtonurmen hinnaksi noin 52 000–65 000 euroa. Eikä sen laittaminen käy hetkessä kuten ei juurtuminenkaan.

– Jotta se kestää pelaamista, sen juurtuminen näillä leveysasteilla vie kolmisen viikkoa.

Kiirastorstaina viimeistä työpäiväänsä ennen eläköitymistään tehnyt Terho Lindberg pohti urheilupuiston toteutumista.

– Mielenkiintoista on seurata sivusta, millaisia päätöksiä ja millä aikataululla sen suhteen tehdään.

Hän rohkaisee kaupunkia ottamaan reippaasti askeleen sitä kohti.

– Brita Marian puistosta saamamme palaute on tuonut hyvän fiiliksen. Nyt rohkeasti toteuttamaan urheilupuistoa. Suomenniemeltä ei löydy yhtä hienoa paikkaa. Uskon, että valmistuttuaan se saa yhtä varauksettoman suosion kuin aikanaan yhtä kiistelty uimahalli.