Paikallisuutiset

Sahat leikanneet tuotantoa – Mikael Holsti Sievistä joutui hyppäämään kaivurin ohjaimiin, kun puunajo jäi tauolle: "Sahoilla valtava alueellinen merkitys"

Metsäkoneyrittäjä Mikael Holsti seisottaa ajokonettaan kolme viikkoa, koska Keski-Euroopan metsätuhot ovat sekoittaneet puumarkkinat.

MetsäkoneyrittäjäMikael Holstia Sievistä harmittaa, koska hän on joutunut laittamaan puutavaran ajokoneensa parkkiin kolmeksi viikoksi. Syynä ovat lähinnä sahateollisuuden vaikeudet. Kuusen sahaaminen takkuaa Keski-Euroopan laajojen metsätuhojen vuoksi. Tuholeimikoista ajetut puuvuoret ovat romahduttaneet kuusitukin hinnan sekä Euroopassa että Pohjoismaissa.

Yhtään paremmin ei mene mäntytukin jalostuksessa. Mäntysahatavaran päämarkkinat ovat Pohjois-Afrikassa, jossa vuosia jatkuneet levottomuudet ovat heijastuneet rajusti rakentamiseen ja teollisuuteen vähentäen sahatavaran kysyntää.

– Eihän tämä mukavalta tunnu, Holsti tuumaa. Mutta toivottavasti puukauppa lähtee tästä taas virkoamaan. Sahoilla ja metsäteollisuudella laajemmin on Keski-Pohjanmaalla valtava merkitys sekä teollisuudelle että metsänomistajille, Holsti tuumaa ja sanoo jättäneensä ajokoneensa parkkiin Haapavedellä, jossa viimeiset savotat olivat.

Holsti ajaa edellä menevän moton katkomia ja karsimia puita tien varteen. Nyt hän kunnostaa kaivurilla talvitietä omiin metsiinsä Sievin Jokikylässä. Holstien maatalousyhtymällä on metsiä ja kuin kirsikkana kakun päällä Mikael Holsti opiskelee metsätalousinsinööriksi. Paperit pitäisi saada käteen keväällä.

Metsäomistaja saa tilinsä keskimäärin 70 prosenttia tukista ja 30 prosenttia kuidusta, ja tuohon suhteeseen pitäisi puuttua. Pekka Kopra PuheenjohtajaSahateollisuus ry

– Eli hommia riittää, Holsti tuumaa.

Mikael Holsti ei ole ongelmineen yksin. Puunjalostuksen arvoketju takkuaa sahatavaran menekin ja alhaisen hinnan vuoksi. Sahateollisuus ry:n puheenjohtajaPekka Kopra kertoo, että sahojen näkymät ovat synkentyneet huomattavasti kesän jäljiltä. Sekä kuusen että männyn ongelmien taustalla on kannattavuus. Sahatavaran markkinahinta on laskenut muutamassa kuukaudessa niin voimakkaasti suhteessa raakapuun ostohintoihin, että sahaaminen on joissakin tapauksissa jopa tappiollista.

– Tämän vuoksi puunostoa on monilla sahoilla vähennetty ja tuotantoa leikattu. Vaikea sanoa, milloin tilanne helpottaa, satakuntalaista sahaa Westas Oy:tä johtava Kopra toteaa.

Sahatavaran viennin vaikeudet johtuvat pääosin kahdesta syystä. Keski-Euroopan laajat ja jo monta vuotta jatkuneet, kaarnakuoriaisten aiheuttamat metsätuhot ovat tuoneet paljon kuusitukkia markkinoille. Puuta sahataan Itävallassa, Slovakiassa, Tshekissä ja Saksassa terät hohtaen, jotta metsiin kaadetut puut eivät mene pilalle. Runsas tarjonta on luonnollisesti laskenut hintoja. Koska globaaleilla markkinoilla ollaan, myös suomalaisten sahojen kaupanteko on vaikeutunut, siitäkin huolimatta, että suomalaisesta kuusesta sahataan eri tuoteryhmiin meneviä tuotteita.

– Kaarnakuoriaisen arvioidaan vioittaneen tänä vuonna Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa metsää noin 80–100 miljoonan kuution verran. Määrä on valtava ja paljon suurempi mitä suomalainen metsä- ja sahateollisuus käyttää vuodessa, MTK:n metsäjohtajaJuha Hakkarainen kertoo.

Hakkaraisen mukaan mikään ei myöskään viittaa siihen, että tuhot pysähtyisivät tähän.

– Nyt tarvitaan kiireesti sateisia kesiä. Jo viitenä vuotena peräkkäin kuumat ja kuivat kesät ovat lisänneet kaarnakuoriaisen aiheuttamia tuhoja aivan olennaisesti, Hakkarainen kertoo.

Keski-Pohjanmaalla sahataan enemmän mäntyä kuin kuusta. Myös männystä jalostetun sahatavaran myynnissä on ongelmia, mutta sen juurisyyt ovat aivan toisaalla.

Sahateollisuuden näkemyksen mukaan männyn menekkivaikeudet johtuvat niin sanotun arabikevään aiheuttamasta kuohunnasta ja sitä seuranneesta lamasta tärkeimmissä vientimaissa Pohjois-Afrikassa.

– Arabikevään jälkeen tilanne ei ole palautunut entiselleen. Kysyntä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä on ollut heikkoa jo monen vuoden ajan, ja hintataso on painunut alas. Näille markkinoille on vaikea löytää korvaavia kohteita, Sahateollisuuden puheenjohtaja Pekka Kopra toteaa.

– Esimerkiksi meillä Westaksella on leikattu tuotantoa. Toiminnan pitää olla kannattavaa, Kopra toteaa.

Pitkällä aikavälillä Kopran mielestä sahatavaran kannattavuutta on parannettava kantorahasta jonkin verran leikkaamalla. Esimerkiksi tärkeimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa tukin hintataso on noin 10–15 prosenttia Suomea alhaisempi. Nykyään metsäomistaja saa tilinsä keskimäärin 70 prosenttia tukista ja 30 prosenttia kuidusta, ja tuohon suhteeseen pitäisi Kopran mukaan puuttua.

– Niin. Metsänomistajan pitäisi jollain tavalla saada enemmän kuitupuusta. Miten, se on jo paljon vaikeampi asia, Pekka Kopra miettii.