maanantai 13.7.2020 | 01:18
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

"Korona vaikuttaa siihen, että ei lähdetä ulkomaille, vaan ollaan kotioloissa ja mennään uimarannoille" – Valvotuilla uimarannoilla hukkunut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ihmisiä

Riina Rastas
Ke 1.7.2020 klo 07:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Ennen kuun viimeisiä kylmiä päiviä kesäkuussa oli hukkunut arviolta 18 ihmistä.

Koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta (SUH) kertoo, että poikkeuksellista on se, että tänä vuonna on hukkunut suhteellisen paljon ihmisiä valvotuilla uimarannoilla.

– Korona vaikuttaa siihen, että ei lähdetä ulkomaille, vaan ollaan kotioloissa ja mennään uimarannoille. Uimarannoilla on nyt todella paljon ihmisiä, satoja, jopa tuhansia. Tämä voi tehdä rantapelastajan työstä hankalaa.

Tämän vuoden hukkumiset ovat synkkää jatkoa viime vuoden vastaavaan. Viime vuoden kesäkuussa hukkui 20 ihmistä. Viime vuotta enemmän ihmisiä hukkui kesäkuussa viimeksi vuonna 2013.

Ennen kesäkuuta on tänä vuonna hukkunut 43 ihmistä. Alkuvuodesta ihmisiä hukkui enemmän kuin normaalisti.

– Ihmisten vapaa-aika lisääntyi koronan takia, mikä johti siihen, että ihmiset liikkuivat paljon jäillä. Myös heikko jäätilanne johti hukkumisiin, Hiltunen selittää.

Hietaniemen uimarannalla Helsingissä on hukkunut kesäkuussa peräti kolme henkilöä. Tämä on poikkeuksellista, sillä Hietaniemen ranta on suosittu ja valvottu.

Juhannuspäivänä Hietaniemessä menehtyi nuorehko mies. Samalla veden varaan joutui toinen henkilö, joka saatiin kuljetettua sairaalahoitoon.

Viime viikonloppuna Hietaniemen uimarannalla menehtyi kaksi ihmistä.

Perjantaina nuori mies joutui veden varaan. Myöhään illalla löydettyä miestä oli yritetty elvyttää, mutta se ei tuottanut tulosta. Viime sunnuntaina puolestaan rannalta löydettiin kuollut ihminen vedestä. Tieto hukkuneesta tuli hätäkeskukseen sivulliselta viiden jälkeen.

Hietaniemen uimarannan lisäksi kesäkuussa on hukkunut ihmisiä myös muualla Helsingissä. Helsingin kaupungin lähiliikuntayksikön tiimiesimies Jukka Lundgren kommentoi Ylelle, ettei hän ole yli kymmenen vuoden urallaan nähnyt vastaavia lukuja. Kaupunki on reagoinut hukkumistapauksiin muun muassa viestintää ja opastekylttejä lisäämällä.

Eniten Suomessa hukkuvat yli 65-vuotiaat, kertoo SUH:n Hiltunen. Yksi syy iäkkäiden hukkumiselle voi olla se, etteivät he osaa uida.

– Meillä on tullut uimahalliverkostot vasta 60–70 -luvulla. Tämä voi näkyä uimataidottomuudessa.

Anne Hiltusen mukaan miehet hukkuvat naisia useammin. Hukkuneiden miesten verestä voi löytyä alkoholia, mutta Hitusen mukaan myös asenne aiheuttaa kuolemia.

– Voi olla sellainen asenne, että eihän minulle nyt satu mitään. Voidaan mennä vaikka soutuveneellä katsomaan katiskat, eikä laiteta pelastusliivejä päälle ja sitten sattuukin huonosti.

Kesäkuussa on uutisoitu ainakin kolmen iäkkään ihmisen kuolemasta. Kaksi kolmesta heistä on miehiä. Kaikki tapaukset uutisoitiin juhannuksen aikaan.

Konnekoskelta, Rautalammin kunnasta Pohjois-Savosta löydettiin juhannusaaltoiltana veden alle vajonnut iäkäs kuopiolaismies. Ensihoidon lääkäri totesi pelastuslaitoksen elottomana löytämän 30-luvulla syntyneen miehen menehtyneeksi.

Turun seudulla Sauvossa puolestaan hukkui turkulainen 40-luvulla syntynyt nainen. Iäkäs nainen hukkui uidessaan kesämökin edustalla.

Juhannusviikonlopun sunnuntaina 40-luvulla syntynyt mies löytyi puolenpäivän aikaan veneen viereltä Pudasjärven Iso Ahvenjärveltä, Pohjois-Pohjanmaalta. Järveen hukkuneella miehellä ei ollut pelastusliivejä.

Iäkkäiden lisäksi vesillä ovat erityisesti vaarassa lapset. THL:n tilastojen mukaan hukkumiset ovat alle 15-vuotiailla liikenneonnettomuuksien jälkeen toiseksi yleisin tapaturmaisen kuoleman syy..

Kesäkuun puolessa välissä 6-vuotias poika menehtyi Pikkukosken uimarannalla Helsingissä. Hätäkeskus sai hälytyksen ennen viittä iltapäivällä. Helsingin poliisi epäili pojan hukkuneen.

Silminnäkijä kertoi MTV:lle, että tapahtuma-aikaan ranta oli täynnä lapsiperheitä. MTV:n silminnäkijä oli nähnyt, kun poikaa kannettiin vedestä kohti ambulanssia. Silminnäkijän mukaan ihmiset tulivat pois vedestä ja paikalla oli paloauto, ambulanssi ja poliisi.

Pikkukosken uimaranta on rantapelastajien valvoma. Rantavalvojat eivät kuitenkaan Anne Hiltusen mukaan poista vanhempien vastuuta lastensa turvallisuudesta uimarannalla.

– Rantavalvojat eivät ole sitä varten, että he olisivat niin sanottuja lastenvahteja.

Kesäkuussa tapahtui ainakin kaksi erikoisempaa hukkumistapausta, joissa hukkuja ei tapahtumahetkellä uinut.

Taivalkosken kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla menehtyi laitesukeltaja, jonka pelastuslaitos yritti pelastaa. Mies ehti kuitenkin menehtyä ennen kun hänet saatiin rannalle.

Sukeltaja teki töitä kalankasvatusaltaan purkuputkella ja juuttui siihen kiinni. Pelastuslaitoksen arvion mukaan sukeltaja jäi putkeen kiinni, koska siihen oli tullut kova imu, uutisoi esimerkiksi Kaleva aiemmin kesäkuussa.

Suomenlahdella taas upposi vartiolaivaan kuuluva partiovene juhannuspäivän iltana. Partioveneen mukana hukkui merivartija.

Partioveneeseen tuli runsas vuoto, jolloin veneen miehistö pyrki pelastautumaan. Kolmihenkisestä miehistöstä kaksi pelastui veneen upotessa ja kolmas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan, jossa hänet todettiin menehtyneeksi.

Ispoisten uimarannalla Turussa on sateista ja hiljaista. Rantavalvojat Alexandra Pihlajamäki, 22, ja Emma Uusküla, 18, istuvat valvontatornissa ja pitävät silmällä hiekkarantaa ja sen uimareita.

– Työpäiväämme kuuluu rannan valvonta, turvaväleistä kuuluttaminen koronatilanteen takia ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy, Uusküla listaa.

Hyvällä kelillä Ispoisten rannalla on valvojien arvion mukaan ollut jopa tuhat kävijää päivän aikana. Ruuhkaisenakin aikana rantavalvojat ennaltaehkäisevät onnettomuuksia.

– Tulee tilanteita, joissa lapset ovat liian kaukana vanhemmistaan. Vanhemmat voivat olla vaikka rannalla ottamassa aurinkoa tai katsovat puhelinta. Työtehtäviimme kuuluu sanoa heille asiasta, Pihlajamäki kertoo.

Ensimmäistä kesää rantavalvojina toimivat Uusküla ja Pihlajamäki kertovat, ettei rannalla ole ainakaan heidän vuorojensa aikana käynyt suuria onnettomuuksia.

– Me olemme laittaneet laastareita ja hoitaneet haavereita. On ollut pieniä ensiaputehtäviä, Uusküla toteaa.

Monillarantavalvojista on uintitaustaa, niin myös Uuskülalla ja Pihlajamäellä – he ovat kilpauimareita. Työn vaatimuksena on kuitenkin Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) rantapelastuskoulutus sekä ensiapukurssi.

Rantapelastuskoulutuksessa valvojat koulutetaan huomaamaan ongelmatilanteet. Tavallisen rannalla kävijän voi olla vaikea huomata vaaratilanteita.

– Mutta mikäli jotain näkee, voi tulla sanomaan siitä valvojalle, Pihlajamäki toteaa.

Tärkeämpää olisi Ispoisten rantavalvojien mukaan se, että kävijä muistaisi huolehtia omasta turvallisuudestaan.

– Olisi hyvä, ettei lähdetä yliarvioimaan omia uimataitoja. Rannalla on rataköydellä merkitty uintialue, jossa köyden kohdalla syvyys on noin 100–120 senttimetriä, Uusküla sanoo.

– Aina pitäisi olla kaveri mukana. Tässä rannalla on myös aika paljon veneliikennettä, niin pitää uida poijuista rannan puolella, Pihlajamäki opastaa.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »