Paikallisuutiset

Kokkolassa ja Pietarsaaressa etsitään koronaa jätevedestä – "Autamme mielihyvin yhteistä hyvää", Kokkolan Veden vesilaitosjohtaja Esa Jokela kertoo

Muutaman vuoden päästä kanta-kokkolalaiset juovat Lohtajan harjujen vettä

Suunnitelmat Kokkolan kaupungin talousveden hankkimiseksi Lohtajan Karhinkankaalta ovat edistyneet. Parhaillaan viimeistellään asiaa koskevia YVA-suunnitelmia. Nykyään Kokkolan talousvesi pumpataan verkkoon Patamäestä.

Kokkolan kaupungin vesilaitoksen eli Kokkolan Veden vesilaitosjohtajaEsa Jokela kertoo Karhinkankaan YVA-vaiheen edistyneen hyvin.

– Teemme parhaillaan vielä tarkennuksia YVA-menettelystä annettujen lausuntojen johdosta, ja tätä työtä jatketaan ehkä vuoden loppuun. Kun YVA on valmis, voimme hakea vedenottolupaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Toivon mukaan voimme laittaa hakemuksen vireille loppuvuodesta tai heti alkuvuodesta. Tilanne näyttää nyt hyvältä, eikä mitään yllättävää ole ilmaantunut.

Lohtajan Karhinkankaalla on useita harjujaksoja, joissa piilee hyvät pohjavesivarannot, Jokela kertoo ja toteaa vesilaitoksen tutkineen aluetta huolella ja koepumpanneen vettä maan povesta yhteensä kahdeksasta eri kaivosta.

Vettä riittää Pitkänkankaan alueella kahdelle toimijalle aivan hyvin Jukka Ruuska Haapajärven Vesi Oy:n toimitusjohtaja

– Ideana on, että kaivoja porataan molemmin puolin rantatietä ja vesi johdetaan niistä vedenpuhdistuslaitokseen, jossa vesi käsitellään ja johdetaan talousvetenä runkoputkia pitkin Kokkolan jakeluverkkoon. Runkoputken pituus on noin 30 kilometriä ja se on jo valmiina, Jokela kertoo.

Raakaveden puhdistustekniikka on kehittynyt vuosien varrella. Nykyisessä vedenpuhdistuslaitoksessa Patamäellä vedestä poistetaan ylimääräinen rauta- ja mangaanipitoisuus varsin mittavalla kemiallisella tekniikalla. Lohtajalla puhdistustekniikka on kevyempi ja samalla halvempi.

– Lohtajan vesivarannot ovat niin hyvät, että voimme tarvittaessa jakaa vettä myös Lohtajalle ja Kälviälle. Ullavassa ja Kälviällä ovat omat vesiosuuskunnat ja Lohtajalle vesi tuodaan taas Kannuksesta, Jokela kertoo.

Miksi sitten satavuotinen tarina Patamäen vedenottamosta on hiipumassa. Jokelan mukaan siksi, että Patamäen asutus on vuosien saatossa laajentunut ja pohjaveden alue kaventunut. Alueella on lisäksi joitakin riskitekijöitä.

– Silti Patamäen vedenottamoa ei aiota sulkea. Se jatkaa toimintaansa pienimuotoisena ja varalähteenä. Huoltovarmuuden nimissä Patamäkeä ei kannata kokonaan sulkea, Jokela miettii.

Esa Jokelan mukaan vedenoton painopisteen siirtäminen Karhinkankaalle on ollut pitkäaikainen projekti. Jo viisi vuotta sitten alueelle vedettiin runkoputki, samaan aikaan kun Lohtajan siirtoviemäriputkistoa rakennettiin.

– Milloin sitten Kokkolan Vesi saa uuden vedenottamon ja vedenpuhdistuslaitoksen, riippuu monesta seikasta. Ratkaisevassa roolissa on, milloin vedenottolupa heltiää. Käsitykseni mukaan kaupunki on valmis ryhtymään rakennustöihin heti, kun luvat ovat kunnossa. Tässä saattaa silti vielä mennä muutama vuosikin ennen kuin rakennustöihin päästään, Jokela miettii.

Kokkolan Vesi johtaa talousvettä noin 10 000 talouteen, yritykseen tai laitokseen.

Haapajärvellä talousvettä johtaa teollisuudelle, laitoksille ja yksityistalouksille kaupungin omistama Haapajärven Vesi Oy. Yrityksellä on asiakkaanaan 2800 kiinteistöä.

– Kun on kuuma ja lämmin kesä, vesi käy kaupaksi, toimitusjohtajaJukka Ruuska naurahtaa.

Hänen mukaansa mennyt kuivahko kesä ei vielä heijastunut pohjaveteen, josta Pitkälläkankaalla sijaitseva vedenottamo vetensä ottaa.

– Meidän pohjavesialue on niin iso, että siihen eivät sään vaihtelut juuri vaikuta. Kaksi vuotta sittenkin todella kuivana kesänä pohjavesi nytkähti alaspäin vain hiukan ja korjaantui sateilla nopeasti.

Haapajärven Pitkänkankaan pohjavesialue on niin iso ja sen vesi laadukasta, että alueellinen tukkuvesivesiyhtiö Vesikolmio pumppaa sitä kahdesta ottamostaan aina Nivalaan saakka.

– Vettä riittää kahdellekin toimijalle hyvin, Jukka Ruuska toteaa ja kertoo, että koronan aikana vedenkulutuksessa ei ole pumppaamoilla havaittu muutoksia.

– Meillä mittarit luetaan toukokuussa eikä tuolloinkaan veden käytössä muutoksia havaittu, Ruuska kertoo.

Myöskään Kokkolassa ei koronan johdosta ole nähty suuriakaan muutoksia vedenkulutuksessa.

– Ehkä jopa hienoista laskua, sillä monet ravintolat ja kahvilat ja laitokset käyttivät kesällä vähemmän vettä kuin aiemmin vastaavaan aikaan, Esa Jokela toteaa.