tiistai 2.3.2021 | 19:08
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Kari Urpilaisen ja Mauri Aution mielipide: Tarvitsemme erilaisuuden kunnioitusta ja hyväksyntää

La 16.1.2021 klo 17:00

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan me kokkolalaiset ja laajemminkin alueemme asukkaat olemme muuta maata optimistisempia mm. erilaisuuden hyväksymisessä. Jäimme pohtimaan, että mitä tällä sinällään myönteisellä asialla oikein mahdetaan tarkoittaa?

Ajatuksemme siirtyivät nopeasti esim. Kokkolan suomalaisen seurakunnan luottamushenkilöiden sisäiseen kädenvääntöön kappalaisen viran täyttämisestä tai suhtautumisesta pride-ihmisoikeustapahtumaan. Niukka enemmistö seurakuntaneuvostossa kaatoi kirkkoherran perustellun esityksen valita seurakuntaa ansiokkaasti palvellut pappi kappalaisen virkaan. Valinnasta on oikeusprosessi meneillään. Ratkaisussa on vahvasti piirteitä henkilöön kohdistuvasta syrjinnästä. Myös suhtautuminen prideen on nousemassa neuvostossa esille, sillä neljä neuvoston jäsentä on ilmaissut tahtonaan, ettei seurakunta ole millään lailla tekemisessä tänä vuonna Kokkolassa mahdollisesti pidettävän pride-ihmisoikeustapatuman kanssa. Eli seurakunnan pitäisi välttää yhteistyötä jäsentensä kanssa!

Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra kirjoitti ansiokkaasti siitä, ettei seurakuntien toiminta /kirkon toiminta saisi syrjiä ketään, vaan niiden tulee antaa toimintatilaa erilaisille ihmisille. Näemme tässä sanomassa paljolti ajatuksellista yhteyttä ev.lut-seurakunnista käytettyyn ”Koko kansan kirkko” -ajatukseen. Kirkkoherran sanomassa on myös vahvasti sama arvopohja mitä edellä todettu valtakunnallinen tutkimuskin toteaa alueemme väestön myönteisestä suhtautumisesta erilaisuuteen ja sen hyväksymiseen.

Aika ajoin nousee esille ajatuksia siitä, ettei ns. maallista normistoa esim. erityislainsäädännön muodossa saa sotkea ”uskonyhteisöjen sisäiseen toimintaan”, sillä niissä toiminta perustuu Raamattuun sekä kirkon oppiin, vaikka sekään ei aina ole kovin yksiselitteistä. Emme kiellä, etteikö Raamatussa ole runsaasti elämän ohjeita aina koulussa opetetusta kymmenestä käskystä lähtien esim. Jeesuksen vuorisaarnaan ym. saakka. Mutta. Eihän seurakunnat voi olla ja toimia yhteiskuntamme ”ulkopuolella ” piittaamatta esim. ihmisyyden kunnioittamisen pohjalta muodostuneista yhteisistä normeista.

On myös todettava, että perustuslakimme edustaa muuta lainsäädäntöä vahvempaa normistoa. Perustuslain 2 luvun 6 pykälän kolmeen eri momenttiin tai saman luvun 7 pykälään kun tutustuu voi nähdä, ettei siellä todeta mitään sellaista, etteikö lakia noudateta yhtäläisesti kaikkiin maamme kansalaisiin puhutaan sitten esim. yhdenvertaisuudesta lain edessä, syrjimättömyydestä tai ihmisarvon loukkaamisesta. Syyttä ei korosteta, että perustuslakimme on normistossamme kaiken perusta.

Joku voisi sanoa, että perustuslaissa on vahvaa, ihmisyyttä ja meidän keskinäistä kunnioitusta ainutkertaisena, inhimillisenä ihmisenä /yksilönä korostavaa normistoa. Olemme voineet havaita kuinka monissa asioissa suomalaista yhteiskuntaa arvostetaan kansainvälisesti ja sijoitetaan eri mittareilla parhaimmistoon koko maailmassa. Onkin perusteltua kysyä, olisiko tämä kaikki saavutettu, ellei meillä olisi ohjenuorana vahvaa inhimillisyyttä ja ihmisarvoa korostava perusta, joiden varaan on yhdessä rakennettu erilaista yhteiselämäämme ohjaavaa normistoa?! Tokkopa.

Myös Raamatusta on löydettävissä vahvaa viestiä, johon liittyy ajatuksellinen yhteys maallisen puolen ihmisten yhteiseloa korostavaan normistoon. Tämä on kirjoitettu Rakkauden kaksoiskäskyssä, joka on Jeesuksen vastaus kysymykseen mikä on lain suurin käsky? Jeesus vastasi; ” Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.” Mutta. On erittäin olennaista huomata miten tämä kohta Raamatussa jatkuu, eli;

”Toinen yhtä tärkeä on tämä ; Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. NÄIDEN KAHDEN KÄSKYN VARASSA OVAT LAKI JA PROFEETAT”.

Edellä suurennettuna kirjoitettu viimeinen virke muodostaa erittäin tärkeän viestin siitä, miltä perustalta Raamattuun kirjattuja asioita voidaan tai pitää punnita, ja priorisoida keskenään. Voiko jopa todeta, että rakkauden kaksoiskäskyssä on vahvasti maallisen puolen perustuslain kaltaista ohjeistusta erilaisten asioiden esim. yhteiselon normittamiseen? Mielestämme se muodostaa selkeän perustan, jonka varaan pohjautuvat kaikki muut ”käskyt”, sillä kuten edellä todetaan ”näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat”! Näin myös kun puhutaan ihmisten yhdenvertaisuudesta tai pohditaan ihmisten erilaisuutta.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkona sitoutunut linjaukseen kirkkojen yhteisestä tahdosta kulkea kohti syrjimättömyyttä. Tämä tulisi ottaa todesta myös Suomessa. Vailla merkitystä ei voine olla yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Kristiina Teerikankaan ansiokkaassa kirjoituksessaan (Kp 28.12.) esille tuoma Kirkon uuteen strategiaan kirjattu tavoite avata kirkon ovet ihan kaikille sekä välttämään ihmisten syrjintää. Luemme tuon tavoitteen niin, että se korostaa kohtelemaan kaikkia ihmisiä sekä myös erilaisuutta yhdenvertaisesti.

Millainen olisikaan meidän kokkolalaisten ”koko kansan kirkko”, jos siellä toimivat voisivat yhdessä hyväksyä Rakkauden kaksoiskäskyn toimintansa peruslähtökohdaksi! Toivossa on hyvä elää!

Kari Urpilainen

Kokkolan suomalaisen seurakuntaneuvoston jäsen

Mauri Autio

Yhteisen seurakuntaneuvoston jäsen

#

Kommentoi 4 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »