Uutistausta

Siinä se on sanottu heti kärkeen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisten nettisivujen kohdassa ”Päätöksenteko kirkossa”.

Näin: Kirkon päätöksenteko jakautuu monelle eri tasolle.

Tuo pitää täydellisesti paikkansa. Siinä määrin, että peruspassiivinen kirkon jäsen ei ota kirkollisesta ja seurakunnallisesta päätöksenteosta välttämättä tolkkua. Jos pieni huumori sallitaan, hyvä jos itse sielunvihollinenkaan.

”Peruspassiivinen” on tässä yhteydessä ymmärrettävä peilauksena seurakuntavaalien äänestysprosenttiin. Se ei ole puoleen vuosisataan ylittänyt 20:tä. Ei edes ajanjakson alussa eli vuonna 1970, kun yli 95 prosenttia suomalaisista oli evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Viime vuoden lopussa luku oli lähes 30 prosenttiyksikköä pienempi eli 67,6. Jäsenmäärä oli vuoden 2020 lopussa 3 743 000.

Kaksi ja puoli vuotta sitten – marraskuussa 2018 ­– seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa se oli 10,1. Yli 85 prosenttia kirkon jäsenistä ei syystä tai toisesta halunnut osallistua kirkon päättäjien valitsemiseen, Kokkolassa yhdeksän kymmenestä.

Päätöksentekoon. Otetaan esimerkiksi Kokkolan suomalainen seurakunta, jonka pappisvalinnat ovat olleet viime aikoina esillä mediassa. Viimeksi tässä lehdessä.

Kokkolan tapauksessa seurakunnan ja seurakuntayhtymän päätöksenteon hahmottaminen ei ole välttämättä kovin yksinkertaista.

Otetaan esimerkiksi kappalaisen viran täyttäminen. Siitä päättää seurakuntavaaleissa valittava seurakuntaneuvosto. Nyt esillä olleessa tapauksessa Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto.

Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoa johtaa kirkkoherra Jouni Sirviö. Jäseniä on yhteensä 17.

Kokkolan suomalainen seurakunta on osa Kokkolanseurakuntayhtymää, johon kuuluu kuusi seurakuntaa: Kokkolan suomalainen seurakunta, Karleby svenska församling (Kokkolan ruotsalainen seurakunta), Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Kälviän seurakunta, Lohtajan seurakunta ja Halsuan seurakunta.

Kaikilla yhtymään kuuluvilla seurakunnilla on oma seurakuntaneuvostonsa, joka kirkon nettisivujen määrittelyn mukaan ”johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää sekä päättää seurakunnalle myönnettyjen varojen käytöstä”. Seurakuntaneuvosto valitsee kappalaiset ja muut työntekijät.

Seurakuntien päätöksentekojärjestelmä ei välttämättä avaudu kovin helposti. Kaikille on silti tilaa...

Markku Jokela

Koko seurakuntayhtymänylin päättävä elin on yhteinen kirkkovaltuusto. Se päättää mm. veroprosentista, tilinpäätöksestä ja talousarviosta. Se voi perustaa ja lakkauttaa yhtymän ja myös seurakuntien virkoja, mutta se ei esimerkiksi valitse yhtymään kuuluvien seurakuntien pappeja.

Yhteinen kirkkovaltuusto valitaan joka neljäs vuosi seurakuntavaaleissa. Samoissa vaaleissa valitaan myös yhtymään kuuluvien seurakuntien seurakuntaneuvostojen jäsenet. Seurakuntayhtymissä siis toimitetaan kahdet vaalit samalla kertaa.

Jos seurakunta on itsenäinen eli ei kuulu seurakuntayhtymään, toimitetaan vain yhdet vaalit ja valitaan jäsenet kirkkovaltuustoon. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston jäsenet. Seurakuntakuntayhtymissä taas yhteinen kirkkovaltuusto valitsee yhteisen kirkkoneuvoston. Kirkkoneuvostojen päätehtävä on toimeenpanna ja esitellä kirkkovaltuustojen päätökset.

Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa on 51 paikkaa, joista yhtä vaille puolet (25) on Kokkolan suomalaisen seurakunnan. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja on Jukka Paananen ja varapuheenjohtaja Hans Snellman. Yhteinen kirkkovaltuusto oli koolla viisi kertaa sekä viime vuonna että vuonna 2019.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Per Stenberg ja varapuheenjohtajana Hannu Kuusniemi. Yhteisessä kirkkoneuvostossa on 14 jäsentä. Vuonna 2020 yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 13 kertaa ja vuonna 2019 11 kertaa.

Kokkolan kirkosta löytyy monia värejä.

Markku Jokela

Jos edellä oleva vaikuttaa monimutkaiselta, vilkaistaanpa itse äiti-kirkon tapaa ratkoa asioitaan. Ei välttämättä yhtään virtaviivaisempaa.

Ylimpänä päätöksentekijä on kaksi kertaa vuodessa – touko- ja marraskuussa – kokoontuva kirkolliskokous, johon edustajat valittiin viimeksi viime talvena. Seuraavat kirkolliskokousvaalit toimitetaan vuonna 2024. Heidät valittiin viime vuoden helmikuun vaaleissa kirkolliskokousedustajiksi.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on yhdeksän hiippakuntaa. Piispoja tosin on kymmenen, kun arkkipiispa – kesäkuun alusta 2018 lähtien Tapio Luoma – on se kymmenes. Oulun hiippakunnan nykyinen piispa Jukka Keskitalo aloitti tehtävässään marraskuun alussa 2018. Kaikki kymmenen ovat yhdessä yhtä kuin piispainkokous.

On myös olemassa titteliä kenttäpiispa kantava henkilö (vuodesta 2012 Pekka Särkiö), joka vastaa puolustusvoimien kirkollisesta työstä. Paitsi että kenttäpiispaa ei oikeasti lasketa piispaksi, vaan hän vastaa kirkkolain mukaan lähinnä lääninrovastia.

Hiippakuntien toimintaa ja hallintoa hoitaa tuomiokapituli, jonka puheenjohtaja on piispa. Tuomiokapitulin lisäksi hiippakunnassa on hiippakuntavaltuusto, joka ”tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa”. Mitä ikinä se tarkoittaakaan.

Oulun hiippakunnan hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaksi valittiin kesäkuussa 2020 kokkolalainen Jukka Paananen.

Hiippakuntien vaikeasti määriteltävään ”väliportaan hallintoon” kuuluvat lisäksi rovastikunnat, joiden tosiasiallinen vaikutusvalta... on vaikeasti määriteltävissä. Kummoinen se ei ole.

Perhosta Utsjoelle ulottuvassa Oulun hiippakunnassa on 62 seurakuntaa, jotka jakautuvat kahdeksaan rovastikuntaan.

Kokkolan rovastikunnassa on yhdeksän seurakuntaa. Lääninrovastina toimii Kannuksen seurakunnan kirkkoherra Erkki Huuki. Kalajoen rovastikunnassa on 12 seurakuntaa. Lääninrovastina toimii Haapajärven seurakunnan kirkkoherra Kari Tiirola.

// Juttuun lisätty linkkejä 15.3. kello 19.39.