keskiviikko 16.6.2021 | 00:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Blogi: Elävän taiteen tuomaa henkistä hiivaa ei voi ostaa imagokampanjoilla, ei luoda mainostoimistojen avulla – Kokkolalle tärkeä Pohjoismainen Taidekoulu jatkaa toimintaansa ja koulun perilliset pitävät blogia

Jaana Erkkilä-Hill
La 8.5.2021 klo 06:30

Intro: Tämä blogi käsittelee taiteen ajankohtaisuutta niin mennyttä, tätä hetkeä kuin tulevaakin pohtien. Pohjoismainen Taidekoulu perustettiin Kokkolaan 1984 ja koulu toimi alkuperäisessä muodossaan, korkeakouluopintoihin valmistavana taidekouluna Renlundin kiinteistössä vuoteen 2018 saakka. Taidekoululla on paljon perillisiä, joita löytyy ympäri maailmaa niin taiteilijoina, muotoilijoina, taidepedagogeina, yhteiskunnallisina vaikuttajina, taiteen kuluttajina ja vapaan taidekoulutuksen perinnön vaalijoina. Pohjoismaisen Taidekoulun myötä nykytaiteella oli vahva jalansija Kokkolassa ja lähialueilla. Näyttelytoiminta oli vilkasta tuoden yleisön saavutettaville sekä tuoreita opiskelijatöitä että vierailevina opettajina toimivien aikalaistaiteilijoiden näyttelyitä. Pohjoismaisen Taidekoulun henki ei ole kuollut ja nyt suunnataan tulevaa kohti. Pohjoismainen Taidekoulusäätiö virittelee sekä koulutustarjontaa että näyttelytoimintaa. Taidekoulun henkinen perintö on koko perikunnan omistuksessa, jakamattomana, kaikkien käytettävissä ja nautittavana. Blogi käsittelee tätä jakamatonta perintöä ja pyrkii osoittamaan, että tietämättäsi sinäkin voit olla yksi perillisistä.

Poissaolon paino

On hetkiä, jolloin tyhjä on painavampaa kuin mikään muu. Nälkäisen tyhjä vatsa voi täyttää pään niin painavilla ajatuksilla, että pää putoaa paikaltaan, eikä ihmistä sitten enää ole. Nälkä voi olla myös henkistä laadultaan ja täydellä vatsallakin tyhjyys voi painaa ihmisen kasaan. Korona-aika on tehnyt taiteen poissaolosta raskasta, lähes sietämättömän painavaa. Keski-Pohjanmaa on yksi harvoista alueista, jossa museot ja galleriat vielä ovat pystyneet pitämään ovensa auki, konsertteihin on saattanut saada hyvällä onnella lipun ja elävää teatteria esitetään pienelle yleisölle, elokuvateatterit ovat avoinna. Tilanne ei siis ole kohtuuton, mutta taiteen poissaolo painaa yhtä kaikki.

Taidetta tunnelissa; katutaiteen kurssi Pärra Anderssonin johdolla.
Garry Jacobsson

Pohjoismaisen Taidekoulun poissaolo on painanut monia kuvataiteen parissa toimivia jo parin vuoden ajan. Taidekoululla on ollut koko olemassaolonsa ajan niin vastustajia kuin tukijoukkojakin. Ja paljon on ollut niitä, joille Taidekoululla ei ole ollut minkäänlaista henkilökohtaista merkitystä, eikä sen olemassaolo tai poissaolo ole herättänyt tunteita suuntaan tai toiseen. Kaupungin tai jopa alueen henkiselle identiteetille eri taidemuotojen läsnäololla on kuitenkin suuri merkitys. Elävän taiteen tuomaa henkistä hiivaa ei voi ostaa imagokampanjoilla, ei luoda mainostoimistojen avulla.

Kokkolaan liitetään monia myönteisiä mielikuvia nimenomaan taide-elämän kautta; Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Kokkolan Ooppera (jonka poissaolo painaa sekin kovin raskaasti), Pohjoismainen Taidekoulu (auts!), Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Teatteri, Konservatorio, Kälviän opisto, Kino-juhlat, Talviharmonikka, Ykspihlajan kulttuuriviikot jne. Elävän taiteen parissa toimivat myös maailman parhaat puskaradiot. Viestit kulkevat valon nopeudella ja verkostot ovat maailmanlaajuiset. Kun uutiset Kokkolan Pohjoismaisen Taidekoulusäätiön uusista tuulista koulutuksen ja näyttelytoiminnan elvyttämisestä tulivat julki, asiasta kohistiin niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin, vaikka uutiset julkaistiin paikallisissa medioissa ja YLEn sivulla. Taidekoulun perilliset, entiset opiskelijat ja opettajat osoittivat välitöntä innostusta ja iloa: jotakin hyvää on tapahtumassa.

Värikurssin satoa Taidekoulun maalaussalissa.
Garry Jacobsson

Kokkolan ensimmäinen nykytaiteen galleria oli Pohjoismaisen taidekoulun opiskelijoiden 1980-luvulla perustama Galleria Gagarin. Kantavia voimia olivat mm. Sophia Ehrnrooth ja Anders Tomren. VISU-galleria toimi yhteistyössä Taidekoulun kanssa vuosina 2006 - 2014. VISUa rahoittivat Suomen kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden ja Taiteen edistämiskeskus sekä pohjoismaiset rahastot. Nyt koronavuonna 2021 Pohjoismainen taidekoulusäätiö elvyttää nykytaiteen näyttelytoimintaa palaten yhteistyöhön niin Gagarinin kuin Visunkin hengessä. Yhteistyötä tullaan tekemään myös Galleria Artistan kanssa. Poissaolon painon harteilta nostamiseen käydään laajalla rintamalla yhteisvoimin.

Nyt on jälleenrakentamisen aika, niin henkisessä kuin aineellisessakin mielessä. Luovat alat ovat nopeimmin kasvava teollisuudenala maailmassa. Kulttuuri ja luovat alat tuottivat ennen koronaa 4,4% Euroopan bruttokansantuotteesta. Ne työllistivät yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin tietoteollisuus ja autoteollisuus yhteensä. (https://www.teosto.fi/tutkimus-kulttuuri-ja-luovat-alat-avainasemassa-euroopan-kasvussa/) Suomessa luovien alojen osuus niin bruttokansantuotteesta kuin työpaikoista on enemmän kuin metsä- ja elektroniikkateollisuudella. Luovat alat eivät kehity ilman koulutusta ja suotuisaa ilmapiiriä, taiteen läsnäoloa myös arjessa.

Ryhmäkritiikki maalauskurssilla Stig Arne Waran johdolla.
Garry Jacobsson

Uutta luovaan ajatteluun kuuluvat kokeileminen ja epäonnistumisen mahdollisuus, rajojen ylittäminen ja uskallus haahuilla marginaalissa. Pohjoismainen Taidekoulu eli sääntöjen ja rajojen ulkopuolella, nykytaiteen periferiassa, ja silti sen merkitys on ollut valtava pohjoismaisen kuvataiteen kentällä kasvattaen uusia taiteilijapolvia. Nyt puhaltavat uudet tuulet, tällä hetkellä myötäisesti, mutta vaikka tuuli kääntyisi, on hyvä muistaa vanha sananlasku: Sortumatta souda, vaikk’ ois vastatuulta!

Kirjoittaja on taiteen tohtori, Taideyliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori, Lapin Yliopiston kuvataiteen professori ja toimi vuosina 2006-2009 Pohjoismaisen taidekoulun rehtorina.

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »