torstai 21.10.2021 | 20:59
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Paula Erkkilän puheenvuoro: Tulevaisuuspelissä ei ole kielirajoja

To 30.9.2021 klo 09:00

Suomi on maantieteellisesti pieni alue. Tästä huolimatta meillä on monia alueellisia väestötodellisuuksia. Osa kunnista on jo pitkään elänyt väen vähenemisen ja palveluiden keskittämisen ja karsimisen maailmassa. Näkymä tulevasta on kuva alueiden välisen kilpailun kiihtymisestä ja kiristymisestä. Peli käy kuumana niukkenevista resursseista: nuorista ja nuorista aikuisista, osaajista ja työvoimasta, yrityksistä ja investoinneista.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkisti kesäkuussa Suomen uuden väestöennusteen vuoteen 2040 saakka. Ennusteen mukaan maamme työikäisestä väestöstä joka viides ja alle 15-vuotiaista peräti joka neljäs on vieraskielinen. Suomen- ja ruotsinkielisten määrä tulee vähenemään vajaalla puolella miljoonalla ja vieraskielisten määrä kasvamaan samalla mitalla. Kunnat jakautuvat väestöllisesti entistä kovemmin voittajien ja häviäjien joukkueisiin.

Joukkueiden pelaajaprofiileja voidaan tarkastella aluetutkija Timo Aron lanseeraaman juurevuusasteen kautta. Eli kuinka paljon kunnan nykyisistä asukkaista on syntynyt kyseisessä kunnassa. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen juurevuusaste on 57 prosenttia, mikä on selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi.

Juurevuutta voi pohtia ainakin kahden näkökulman kautta. Positiivisena asiana se tarkoittaa vahvaa identiteettiä, kunnan pitovoimaa ja olemassa olevaa paluumuuttopotentiaalia. Negatiivisena juurevuus voi näyttäytyä sisäänpäin käpertyneisyytenä ja ahdasmielisyytenä, heikkona vetovoimana sekä suurena poismuuttona ja vähäisenä tulo- ja paluumuuttona.

Keski-Pohjanmaan suurin juurevuusaste löytyy Perhosta, jossa asukkaista 73 prosenttia on syntynyt kunnassa. Pohjanmaan maakunnan juurevin kunta puolestaan on ehkä hieman yllättäenkin Närpiö. Kunnan yleisin sukunimi on Nguyen ja kunta tunnetaan laajasti onnistuneena esimerkkinä vieraskielisten työllistämisestä ja integroimisesta. Närpiö näyttää mallia, kuinka kunta voi samalla olla hyvä paikka niin syntyperäisille asukkaille kuin muualta maailmasta muuttaneille.

Näitä närpiöitä tarvitaan lisää, sillä väestöennuste tietää kertoa, että jatkossa kaikissa Suomen kunnissa asuu entistä vähemmän kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia ”alkuaperäisasukkaita” ja vieraskieliset määrittelevät väestökehityksen tulevaisuuden suunnan. Väestön ja työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet on tunnistettu, ja nyt kasvusuhdanteen huipulla ei ole varaa hukata pelipaikkaa. Hyväksi ratkaisuksi on paikannettu työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton vahvistaminen. Siinä onnistuakseen kuntien pitää yhtäältä kyetä lisäämään vetovoimaansa ja toisaalta kasvattamaan pitovoimaansa vieraskielisten suhteen.

Käytännössä tämä tarkoittaa englanninkielisten palveluiden, kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon, tarjoamista. Myös kotouttamistoimenpiteitä on parannettava ja kansainvälisten asukkaiden aidosta integroitumisesta on huolehdittava. Kansainvälisten osaajien silmissä houkuttelevuutta lisää myös avoin, suvaitseva ja kansainvälinen ilmapiiri.

Kuntien on hyvä tunnistaa, että uusille asukkaille kuntarajat sekä vuosisatoja rakentunut yhteinen historia ja paikallinen identiteetti eivät välttämättä merkitse juuri mitään. Se mikä merkitsee, on yhteinen tulevaisuus. Se rakennetaan yhdessä, ja se on mitä suurimmassa määrin meidän jokaisen asia. Otetaan siis vieraskieliset mukaan höntsävuoroille, viinikerhoihin, hirvi- ja avantouintiporukoihin ja yhteislenkeille.

Närpiö näyttää mallia, kuinka kunta voi samalla olla hyvä paikka niin syntyperäisille asukkaille kuin muualta maailmasta muuttaneille.

Keski-Pohjanmaan suurin juurevuusaste löytyy Perhosta, jossa asukkaista 73 prosenttia on syntynyt kunnassa.

#

Kommentoi 3 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »