torstai 2.12.2021 | 01:47
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Toimittajalta: Marjanpoimintabisneksestä on monella alaa tuntevalla paljon sanottavaa, kunhan kommentteja ei siteerata lehdessä

Su 31.10.2021 klo 08:30 | päivitetty su 09:12

Olen viime viikkoina haastatellut tai taustahaastatellut yhteensä yhdeksää ihmistä aiheesta marjanpoiminnan kausityöntekijät ja heidän ansionsa. Pisin keskustelu kesti neljä tuntia. Aiheesta syntyneitä artikkeleita löydät aikajärjestyksessä täältä, täältä sekä täältä.

Aihe ei ole vähäinen, sillä pelkästään thaimaalaisia marjapoimijoita huhki Suomemme metsissä tänä vuonna kolmisen tuhatta. Suomalaisen elintarviketeollisuuden näkökulmasta nämä ihmiset ovat kullanarvoisia siitä huolimatta, että Suomeen ostetaan ruotsalaistakin marjaa.

Poimijat otetaan maahamme turistiviisumilla - jolla yleensä ei saisi tehdä töitä - tekemään töitä niin hurjasti, että moni haastateltava ylistää heidän poimintasaavutuksiaan liki yli-inhimillisiksi. Ylivoimaisesti suurimmat henkilökohtaiset riskit mallista kantavat poimijat itse.

Suomeen saapuvat thaimaalaispoimijat useimmiten tulevat Kaakkois-Thaimaan maaseudulta. Heidän koulutustasonsa on matala eikä lukutaidottomuus ole tavatonta.

Tuntuukin luonnolliselta, että päätettiin säätää laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta. Kesäkuussa voimaan astuneessa laissa säädetään, että vastuu sen poimijoille takaamien oikeuksien kertomisesta heille itselleen on...

... marjayrityksillä.

Mitenkähän siinä kävi? Lain toteutumista valvova virkamies sanoo Keskipohjanmaan haastattelussa, että poimijoiden tiedottaminen uudesta laista on tehtyjen tarkastusten valossa "loistanut poissaolollaan".

Yritykset, joiden osalta näin on ollut ovat siis rikkoneet uutta lakia jo olemalla kertomatta sen sisällöstä poimijoilleen.

Mitä lain rikkomisesta voi kovimmillaan seurata? Ensin kehotus korjata tai poistaa lain säännösten vastainen olotila ja mikäli näin ei tapahdu saattaa seurauksena olla sakkotuomio.

Ei ole syytä epäillä, etteivätkö poimijoiden oikeuksien toteutumista osana työtään valvovat viranomaiset tekisi parastaan.

Tuhansien maassa kolme kuukautta viettävien ja yleensä pelkästään äidinkieltään puhuvien ihmisten todellinen tavoittaminen on äärimmäisen vaikeaa. Lisäksi - kuten eräs virkamies asiaa kuvaa - on poimijalle mahdollisesti maksamatta jääneiden rahojen saaminen hänelle myöhemmin käytännössä mahdotonta.

Millä konstilla maailman toisella puolella kehitysmaassa asuva maanviljelijä peräisi poimimiensa marjojen myyntisaatavia suomalaiselta yritykseltä?

Uusi laki suojelee poimijoita teoriassa, mutta sen säätäminen tuli samalla sementoineeksi poimijoiden aseman suomalaisen työlainsäädännön tarjoaman turvan ulkopuolella.

Eräs lakia valmistelemassa ollut henkilö myönsi asiasta keskustellessa suoraan, että jos poimijat olisivat oikeasti töissä eli jonkun yleissitovan työehtosopimuksen alaisina nousisi marjojen hinta elintarvikealan näkökulmasta kestämättömäksi. Silti Ruotsissa toimitaan juuri noin.

Lukija on saattanut huomata, että tässä artikkelissa vilahtelee "eräitä" henkilöitä eli marja-alaa tuntevia ihmisiä, joiden nimiä ei mainita. He ovat usein kommentoineet sillä ehdolla, että kommentoijan nimeä ei jutuissa kerrota.

Aihepiiri on arka.

Kyseessä on iso ja herkkä bisnes, johon liittyvä lainsäädäntökin on epätavallista. Jokamiehenoikeuksia tuskin on aikoinaan ajateltukaan käytettävän siihen, että niitä hyödyntäen voitaisiin vuosittain kausityöllistää tuhansia ulkomaalaisia suomalaisen työlainsäädännön ulkopuolelle.

Ilman näitä ihmisiä jäisivät marjat metsään. Ja tahdilla johon suomalainen ei kykenisi (määritelmä useammankin erään suusta) voi marjamättäältä toiselle taisteleva thaimaalaispoimija vuorokaudessa tienata sikäläisen duunarin useamman viikon palkan.

Toisaalta huonona marjavuonna ja huonolla onnella jää käteen vain murusia. Siinä vaiheessa kun poimija alkaa tienata itselleen on hänet maahan kutsunut yhtiö jo riskinsä kuolettanut.

Suomalaisella maaseudulla on ihmisen suurin arvo tavannut olla työ. Thaimaalaispoimijat jos ketkä ovat pelloilla ja metsissä tehtävän työn sankareita, joiden Suomen-keikat mahdollistaa riisinviljelyn satokierto. Thaimaahan palatessaan he painuvat taas pelloille.

Ei saisi olla enää koskaan niin, että parhaansa tehneitä työläisiä matkustaa kolmen kuukauden reissulta kotiin parinsadan euron tili taskussa.

#

Kommentoi 2 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »