torstai 2.12.2021 | 11:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Elokuva-arvostelu: Omerta 6/12 pyrkii Suomen Bondiksi – Kino-Keskipohjanmaa käy kirjastossa ja kirjakaupassa tarkastamassa, vieläkö jouluksi löytyy Ilkka Remeksen romaania, josta kotimainen toimintaelokuva on tehty

HannuBjörkbacka
Ke 24.11.2021 klo 17:30

Kino-Keskipohjanmaan vlogissa tunnustetaan, että Aku Louhimiehen filmissä on hyviä sivurooleja, vaikka Jasper Pääkkösen ketterä sankariagentti onkin vienyt kaiken huomion. Erityisesti kansainväliset vahvistukset Englannista, Virosta ja Ruotsista hoitavat homman kotiin. Omerta oli ensi-illassaan menestys myös Keski-Pohjanmaalla ja keräsi viikonloppuna Suomessa yhteensä 17 800 katsojaa.

Omerta 6/12. Ohjaus Aku Louhimies. Käsikirjoitus Jari Olavi Rantala, Antti J. Jokinen, Mika Karttunen Ilkka Remeksen romaanista. Kuvaus Mika Orasmaa. Pääosissa Jasper Pääkkönen, Nanna Blondell, Sverrir Gudnason, Cathy Belton, Juhan Ulfsak. 115 min. K16. Bio Rex, Kokkola. Kinokulma, Oulainen. BioRex, Pietarsaari. Kino Virta, Kalajoki.

★★★

Ilkka Remeksen romaanista ponnistava Omerta 6/12 on ensimmäinen kirjailijan teoksista syntynyt filmi – ihme kyllä. Onhan Remes kirjoittanut 1990-luvun lopulta lähtien kymmeniä toiminnantäyteisiä menestyksiä. Vuonna 1985 Remes tosin käsikirjoitti urheiluaiheisen fiktion Tappavat sekunnit, ohjaajana Peter Lindholm. Ehkä sille oli syynsä, että tekijät käyttivät filmin krediiteissä salanimiä.

Omertan traileri oli kuin isänpäiväelokuvan parodia: raskaasti aseistettuja miehiä rynnimässä eri suuntiin riippuen siitä, olivatko sankareita vai roistoja. Ensi-ilta näytti onneksi tasapainoisemman, paikoin tyylikkäänkin toimintajännärin, jossa on latteuksia, mutta myös pari kolme hätkäyttävää kohtausta.

Tapahtumat käynnistävä terrori-isku Linnan juhliin ei ole täysin ennennäkemätön. Jo Neil Hardwickin kulttisarjassa Pakanamaan kartta (1991) presidenttiämme uhattiin. Remeksen alkuperäisromaanin 6/12 ilmestymisen 2006 jälkeen Roope Lipastin Linnan juhlissa (2015) ja siitä tehdyssä näytelmässä hyökättiin itsenäisyyspäivänä Presidentinlinnaan.

Nyt Helsinki ja Presidentinlinna ovat tapahtumapaikkoina isolle kankaalle suunnitellussa kansainvälisessä elokuvassa. Ei tällaista kukaan tule ulkomailta Suomeen tekemään, joten se oli tehtävä itse. Kuvauksissa tapahtuneiden laiminlyöntien ja alkuperäisen ohjaajan erottamisen varaan laskelmoitu markkinakampanja ylitti jopa Ylen uutiskynnyksen. Nerokas myyntistrategia!

Eikä elokuvakaan huono ole. Siinä ei näy jälkiä tuotannon ongelmista, eikä siitä, että tarkoituksena oli tehdä kaksi elokuvaa. Jollei näistä sitten johdu, että ketterä Jasper Pääkkönen jää tarinan sankarina välillä unohduksiin ja vankkojen sivuosanäyttelijöiden varjoon. Teatterista lähtiessä yleisöstä kuului, että ”siinä oli vain osa kirjasta”. Näinhän se menee, kun tehdään romaanista filmiä. Remeksensä lukeneille Omerta 6/12 avautunee parhaiten. Viihdyttävä runsaus tekee elokuvasta poukkoilevan.

Terrorin takana on EU:hun kyberhäirintää kohdistavan venäläisen rikollispomo Titovin kosto sekä sotarikoksista tuomitun serbialaiseversti Jankovicin vapauttaminen. EU:lle ja poliisille töitä tekevä Max Tanner (Pääkkönen) ryhtyy neuvottelijaksi panttivankien vapauttamisessa. Rakastettu Sylvia (omaperäinen Nanna Blondell) on itsenäisyyspäivän vastaanotolla terroristien jahtaaman EU-kenraali Morelin henkivartijana. Agenttiromanssi naimisissa olevan Sylvian kanssa ei syty roihuun eikä sytytä katsojaakaan. Lapsen kuolema tiedustelutehtävän oheisvahinkona unohdetaan pian ja käsittämättömästi pelkkänä työtapaturmana.

Sivuroolit nousevat arvoon arvaamattomaan. Poliisijohtajana Pertti Sveholm on kriisin samaistuttava sydän ja sielu. Laura Malmivaara omii suvereenisti muutamat kohtauksensa ministerinä. Sverrir Gudnason erottuu serbieverstin hylkimänä poikana. Taival terroristiksi kiinnostaa, koska ruotsalaisnäyttelijä on nähty sympaattisissa rooleissa. Käsikirjoitus vain ei kehittele ristiriitaista hahmoa riipaisevuuteen saakka.

Nimekkäimpiä ulkomaalaisvahvistuksia on Cathy Belton EU:n turvallisuuspomona. Omertan vakuuttavin rooli tehdään jakkupuvussa toimistopöydän takaa. Nika Savolainen täydentää naispanoksen kulisseissa lankoja vetelevänä Anyana. Vähällä käytöllä ovat konnien käsikassaroina mainiot virolaiskaksoset Priit ja Märt Pius, jotka erottaa vain hiusten väristä – jos erottaa. Loppupuolella Juhan Ulfsak (Miami, Tenet, Viimeiset) varastaa shown Titovin väkivahvassa tulkinnassa. Ulfsakissa on ainesta vaikka James Bondin superroistoksi.

Kotimaiseksi Bondiksi ei Omertasta ihan ole. Silti sen vaivattomassa kansainvälisyydessä on suuren tyylin sujuvuutta. Sitä katsoo mielikseen, vaikka tyydyttävää pintavaikutelmaa syvemmälle ei päästä. Omissa puitteissaan filmi onnistuu. Saavutus sekin.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »