Paikallisuutiset

Tunnettu kokkolalainen yrittäjä ja kuntapäättäjä Pekka Nurmi joutui miettimään perimmäisiä kysymyksiä: diagnoosi eturauhassyövästä veti hiljaiseksi – Sairaus on tällä hetkellä kurissa, mutta mahdollisten kohtalotoverien tilanne aiheuttaa huolta - Lue haastattelusta mikä hoidossa huolettaa

Menevä mies ja monessa mukana. Oli kyse kuntoutusalan yrityksen (Medirex) perustamisesta ja omistamisesta, kuntapäättäjänä toimimisesta tai eri rooleista urheilussa. Hyväntekeväisyyttä unohtamatta. Siellä jossain onPekka Nurmen nimi tavannut vilahdella.

Tasakympitkin ovat kohta taas paukkumassa, mutta mennään niihin lopuksi.

Neljä vuotta siitä on aikaa, kun tarmokas mies suorastaan lamaantui. Ei napannut oikein mikään. Arttu Wiskarin hitistä ei kukaan tiennyt vielä mitään, mutta siinä hengessä Nurmi asioita mietiskeli. Kun joutui mietiskelemään.

Katso video:.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Sitä vain ajatteli, että onko tämä tässä. Onko elinaikaa, viikko, kaksi, vuosi tai mitä onkaan.

– Sitä vain ajatteli, että onko tämä tässä. Onko elinaikaa, viikko, kaksi, vuosi tai mitä onkaan. Laihduin silloin kahdeksan kiloa. En käynyt missään. Ei oikeastaan kiinnostanut mikään. Kyllä minä lamaannuin siitä henkisesti.

Kun Nurmi puhuu ”siitä”, hän viittaa saamaansa diagnoosiin:eturauhassyöpään. Kohtalotovereita Nurmella on, on ollut ja tulee olemaan.Se on miehen elämää. Ei sen enempää. Eikä vähempää.

– Kyselin urologilta, että olisiko tässä vielä 5–10 onnellista vuotta jäljellä? Hän ei sanonut siihen mitään.

Nurmi siis kysyi elinaikaennustettaan. Eikä sellaista saanut. Ymmärrettävästi mietteet olivat pitkät ja tummanpuhuvat.

– Moni sanoo, että eturauhassyöpään ei kuole. Vaan sitähän ei tiedä ihminen mihin kuolee. Olen todella kiitollinen saamastani hoidosta Soiten urologian poliklinikalla sekä niistä 34 sädehoitokerrasta OYS:ssa. Olen kyllä käynyt yksityisellä puolellakin, Nurmi kiittelee.

Nyt sitten päästään varsinaiseen asiaan. Siihen josta Nurmi on yhtä aikaa niin huolissaan kuin tuohduksissaankin.

Vuosia on kulunut ja vuosia on Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan koetettu täyttää urologin virkaa. Laihoin tuloksin. Vielä täsmällisemmin, olemattomin tuloksin. Aukkoa on paikattu ostopalveluilla.

– Meillä ei ole vuosiin ollut vakituisessa virassa urologia. Olemme hakeneet virkaan lehti-ilmoituksilla, mutta yhtään hakemusta ei ole tullut.

Nurmella on tapana laittaa asiat halki, poikki ja pinoon ja esittää ratkaisuvaihtoehtoja. Yksi on headhuntereiden pestaaminen.

– En tiedä kuinka monia innostaa ja kiinnostaa, jos lehdissä on ilmoitus, että ”Soite – ihminen keskiössä” – hakee urologia? Ei yhtään hakijaa on ollut tulos. Laitetaan headhunterit liikkeelle. Maksetaan heille mitä tarvitaan ja katsotaan, löytyisikö sitä kautta.

Todettakoon nyt sekin, että Nurmen puheessa ”Soite – ihminen keskiössä” on tässä yhteydessä voimakkaan sarkasmin marinoima.

Nurmen omat kokemukset ja hänen saamansa tiedot selittävät tätä.

– Joulukuussa kävin ottamassa hormonipiikin syövän hoitamiseen. Silloin oli 160 ihmistä odottamassa urologin vastaanotolle pääsyä. 8. maaliskuuta kävin seuraavaksi. Siellä on nyt noin 300 potilasta, jotka odottavat urologian erikoislääkärille pääsyä tutkimuksiin. Tässä luvussa eivät ole lähetteet.

Palataan lukuihin hieman myöhemmin, mutta annetaan Nurmen pelkistää sanottavansa:

– Kuinka monta mahdollista syöpää on potilaissa, jotka odottavat urologin vastaanotolle pääsyä?

Kysymys on mitä aiheellisin, mutta vastata siihen ei voi. Tai voi, urologi, jonka vakituista virkaa niin kipeästi tarvittaisiin. Oikeastaan tarvittaisiin kahta virkaa, että asiat toimisivat niin kuin niiden kuuluisi toimia. Ei nimittäin se yksi urologikaan 24/7-mallilla työskentelisi.

Yhdessä vakivirassa olisi kuitenkin erinomainen alku, kun sitä täydennettäisiin ostopalveluilla – ja palveluseteleillä.

Palvelusetelin käyttöä Nurmi on vaatinut muissakin yhteyksiä. Niin myös urologisiin palveluihin.

Keski-Pohjanmaalla ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueella laajemminkin on koetettu vastata erikoislääkärivajeeseen. Erityisesti juuri urologien puutteeseen Kokkolassa.

Kaksi vuotta sitten OYS:n erva-alueen sairaanhoitopiirit (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Länsi-Pohja perustivatTervia Osuuskunnan.

Sen avulla urologeja saatiinkin Oulusta Kokkolaan. Ei virkaan, mutta paikkaamaan puuttuvaa virkaa.

Sitten tulivat inhimilliset tekijät väliin. Pekka Nurmi ei oikein osta sinänsä paikkansa pitävää selitystä perhevapaista OYS:issä ja niiden osuuskunnalle aiheuttamista erittäin suurista – suoraan sanottuna ylikäymättömistä – vaikeuksista paikata urologivajetta. Hän perää toimitusvelvoitetta ja sanktioita, mikäli velvoite ei täyty.

– Oli Oulussa tilanne mikä hyvänsä, heidät olisi pitänyt velvoittaa toimittamaan urologi meille. Esimerkiksi viime viikolla Kokkolassa oli yksi urologi yhtenä päivänä! Ei sillä paljon jonoja pureta.

Sitten siihen palveluseteliin.

– Kun potilaita on näin paljon jonossa, voisimmeko ajatella, että annamme näille ihmisille palvelusetelin? Sillä he voisivat hakeutua missä päin tahansa Suomea (yksityiselle) urologille ja saisivat selvyyden mikä heillä on.

Nurmi ei haastatteluhetkellä sitä tiennyt, mutta hänen palveluseteliehdotuksensa ei ole kuuroille korville mennyt.

– Tilanteen hoitamiseksi mietitään saatavilla olevien ostojen lisäksi jononpurkua ilta-aikaan. Ostoja tehdään niin paljon kuin saadaan. Uutena toimenpiteenä on mietinnässä palveluseteli, Soiten johtajaylilääkäriPirjo Dabnell ja Terveyden ja sairauden toimialuejohtajaTuula Rajaniemi kertovat.

Lisäksi urologin virkaan on jatkuvasti haku päällä.

Ihan hetkessä palvelusetelit eivät käyttöön tule, mutta asiaa on ryhdytty nyt vakavasti selvittämään.

– Palvelusetelitoiminnan aloittaminen vaatii monenlaista valmistelua ja suunnittelua siihen liittyvän lainsäädännön vuoksi, Rajaniemi sanoo.

Nurmi korostaa, että hän ei puhu nyt yksityisten palvelujen puolesta, vaikka palveluseteli juuri sinne on tarkoitettukin. Muiden sairaanhoitopiirien kanssa taas voidaan tehdä erillisiä sopimuksia.

Nurmelle molemmat vaihtoehdot käyvät.

– Minulle kaikkein tärkeintä on, että näiden ihmisten aika ei mene jonossa, jossa heidän mahdollinen sairautensa pahenee. Minulle on aivan sama, hakeeko palvelunsa kunnalliselta tai yksityiseltä puolelta. Kunhan ihmiset vain saavat tarvitsemansa palvelun.

Kun katsotaan tilannetta kokonaisuudessaan, yksi asia on hyvin selvä. Erikoislääkärien saaminen ylipäätään sairaalanmäelle Kokkolaan on ollut nykykliseellä ilmaisten ”haasteellista”. Erittäin.

– Todellakin. Tilanne ei ole hyvä. Urologitilanne on ollut tällainen jo vuosia, Pirjo Dabnell myöntää suoraan.

Urologin lisäksi toinen iso murheenkryyni on ollut psykiatria.

Palataan vielä tämän hetken jonoihin, joissa odotetaan urologin pakeille pääsyä. ”Tilastotiede” ei ole tässä asiassa aivan yksinkertaista.

Viime keskiviikolle päivättyjen (23.3.) tilastojen mukaan ensimmäistä käyntiään urologille odotti Soitessa 233 ihmistä. Tästä joukosta 108:lla odotusaika oli alle kolme kuukautta eli alle hoitotakuuajan ja vastaavasti 125:llä sen yli. Yli puoli vuotta jonossa olleita on 57. Se on suomeksi hoitotakuu kertaa kaksi.

Kuinka moni sitten odottaa kontrollikäyntiään? Tämän hetken luku on 320.

– Kontrollin tarpeen ajankohta voi vaihdella paljonkin. Osalla jonossa olevista aika on kuitenkin varmasti myöhässä. Jonot johtuvat urologien saatavuuden rajoitteista. Tilanne huononi äkillisesti, kun sopimus Tervian kanssa kriisiytyi, Pirjo Dabnell kertoo.

Kontrollikäynnitkin ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta ensimmäistä käyntiään odottavien aika on ymmärrettävästi tuskallisen pitkä.

– Erityisesti olemme huolissamme niistä, jotka odottavat ensikäyntiään, Dabnell ja Rajaniemi korostavat.

Suomen väestön ikärakenne on se mikä hyvin tiedetään. Normilogiikalla voi päätellä, että urologien tarve ei tule vähenemään. Eturauhassyövässä ikä on itsestäänselvä riskitekijä.

Onko urologipula sitten yleisvaltakunnallinen ja eikö urologiaan erikoistuminen vain kiinnosta nuoria lääkäreitä?

Kummastakaan ei ole kyse. Näin toteaaSuomen urologiyhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa osastonylilääkärinä toimiva kirurgian ja urologian erikoislääkäriJuha Koskimäki.

– On sairaanhoitopiirejä, joista puuttuu urologeja. Sitten on niitä, joissa urologien tarve on tyydytetty. Voi sanoa, että urologien työllisyystilanne julkisella puolella on hyvä. Kaikille valmistuneille löytyy töitä.

Urologiaan erikoistuminen myös kiinnostaa.

– Urologia on tällä hetkellä hyvin suosittu erikoistumisala. Meilläkin (TAYS:ssa) on pitkät jonot päästä erikoistumaan. Urologia on muutenkin hyvin monipuolinen ala. Voi sanoa, että se on kirurgisista aloista kaikkein monipuolisin.

Keski-Pohjanmaan keskussairaala muuten on Koskimäelle tuttu paikka.

– Olin Kokkolassa heti valmistumiseni jälkeen jonkin aikaa töissä. Kandiaikana olin useita kesiä ja jouluja siellä. Se oli mukava sairaala. Toivon, että sinne löytyy vakilääkäri.

Takaisin Pekka Nurmen henkilökohtaiseen tilanteeseen.

Diagnoosistasi siis on kulunut neljä vuotta. Mies vaikuttaa olevan iskussa eli onko sairaus kurissa?

– Se on kurissa. Kokeet osoittavat, että tilanne on hallinnassa. Ainahan sitä silti miettii, että onko se kuitenkaan hallinnassa. Sitähän sitä itseltään kysyy.

Helsingin olympiavuonna 1952 syntyneen Pekka Nurmen mittarissa täyttyy tulevana kesänä seitsemäs kymppi.

– Toivottavasti...

Niinpä. Kukapa meistä päivistään ja niiden luvusta tietää.

// 25.3. kello 18.14. juttua muokattu ja kirjoitusvirheitä korjattu.