Eduskuntavaalit

Muuan Olaus Petri kirjoitti jo 1500-luvulla tuomarinohjeissa: “Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan”. Nämä tuomareille noudatettavaksi tarkoitetut eettiset ohjeet ovat muodostuneet myös suomalaisen kansanperinteen osaksi.

Mikä on oikeus ja kohtuus? Tämä kysymys tulee väistämättä mieleen, kun tarkastelee tänä päivänä mm. luonnonsuojelulain nojalla tehtäviä päätöksiä hallinto-oikeudessa ja muissakin oikeusasteissa sekä ely-keskuksissa.

Kyllä maanomistajan yksityisen omaisuuden suoja ja kansalaisen oikeusturva on koetuksella erinäisissä tilanteissa, jotka aiheutuvat lain tulkinnoista. Eikö viranomaisen tehtävä ole palvella yhteiskuntaa edistämällä yrittämistä ja kansalaisten asemaa, eikä heittäytyä kiusantekijäksi?

Susien havaitseminen tuulimyllyille kaavoitetulla alueella estää niiden rakentamisen. Perusteluna on, että susilauma ei voi enää olla kyseisellä alueella tuulimyllyjen pyöriessä. Tähän ei tiettävästi ole tutkittua virallista tietoa olemassa Suomessa, eikä missään laissa lue, että sudet ja tuulimyllyt eivät voi toimia samalla alueella. Ihmettelen, kuinka hallinto-oikeus voi ratkaista asioita näin kevein perustein.

Toinen perustelu on ollut, että hirvet kaikkoavat kyseiseltä alueelta, kuitenkin hirvet näkyvät hankaavan itseään tuulimyllyjen kylkeen. Siellä missä hirviä on, siellä viihtyvät myös sudet.

Olisi siis mukava kuulla hallinto-oikeuden näkemys, kumpi on susien kannalta vahingollisempaa: se, että susi pysyy tuulimyllyalueella omalla reviirillään, vai sekö, että susilauma siirtyy toisen reviirin alueelle ja siellä sudet käyttäytyvät lajinomaisesti tappelemalla. Siinä saattaa joku susi kuollakin.

Onko hallinto-oikeuden mielestä susi niin huonosti liikkuva eläin, ettei se voi vaihtaa asuinpaikkaansa?

Ihmetyttää näin sivustakatsojan roolissa tämä hallinto-oikeuksiin tehtävien valitusten lähtöpaikka. Luonnonsuojelulakiin vedoten voidaan päätöksiin vaikuttaa toiselta puolelta Suomea. Jos kerrostalossa asuva espoolainen valittaa Kuhmon susilaumasta jonkun luonnonsuojeluliiton nimissä ja valitus menee läpi, voidaan sanoa: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan.”

Eikö olisi tärkeämpää kysyä paikallisten asukkaiden ja viranomaisten mielipidettä, kun turvautua 600 kilometrin päässä asuvaan “asiantuntijaan”.

Toiseksi, valtava viranomaistyö Luken ja Riistakeskuksen taholta on hukkaan heitettyä, kun näin toimitaan. Näille verorahoille olisi tässä ajassa parempaakin käyttöä, puhumattakaan arkijärjestä.

Timo Mehtälä

kansanedustajaehdokas (kesk.)

Haapavesi