Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kohta vuosi, ja Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Rauhanomaista elämää viettävä Suomi on sotaa käyvän Venäjän naapuri. Mahdollisesti piankin sama raja on maailman pisin Nato-raja Venäjän kanssa. Monet kansalaiset tuntevat suurta mielenkiintoa sitä kohtaan, miten ja mitä Nato muuttaa Suomessa. Kiinnostus on nähtävissä myös eduskuntavaalien alla, kun ehdokkaat valitsevat keskustelunaiheita ja avauksia.

Suomalaisten maanpuolustustahto on perinteisestikin korkea. Nyt maanpuolustamisen halua ja kokonaisturvallisuutta ajatellaan laajasti paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille on tungosta. Paikoin kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan. Kursseille ovat halunneet ensikertalaisten lisäksi myös naiset. Suurin osa maanpuolustuskoulutuksen viikonloppukursseista on tarkoitettu aktiivisille reserviläisille. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta maanpuolustus on myös ruokahuoltoa, ruuan riittävyyttä, monenlaista varautumista. Vaikeissa olosuhteissa selviytyminen ja muiden ihmisten auttaminen on maanpuolustusta parhaimmillaan.

Suomen puolustuksen kulmakivi on ollut jo kauan yleinen asevelvollisuus ja sen lisäksi laaja reservi. Nämä tukipilarit ovat mahdollisia korkean maanpuolustustahdon vuoksi. Asevelvollisuudesta ja varusmiesten määrästä on keskusteltu runsaastikin. Venäjän brutaalin hyökkäyksen jälkeen aihe kiinnostaa entistä laajemmin. Maanpuolustuksesta halutaan tietää.

Noin joka kolmannelta mieheltä jää varusmiespalvelus suorittamatta. Nykyisissä ikäluokissa määrä on kasvanut aiempaan verrattuna. Yhtenä ongelmana on luonnollisesti se, että ikäluokatkin pienenevät.Parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea sai työnsä päätökseen vuonna 2021 kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla. Parlamentaarinen komitea esitti kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokalle, naisille ja miehille. Yhteinen kutsuntapäivä antaisi nuorille nykyistä laajemmat tiedot ja valmiudet täyttää maanpuolustusvelvollisuus.

Parlamentaarinen komitea piti tärkeänä, että nuorten maanpuolustustietämystä vahvistetaan sekä koulujärjestelmän että kutsuntajärjestelmän avulla. Koulujärjestelmässä annettava opetus sopisi ja sopiikin hyvin yhteiskuntaopin tavoitteisiin.

Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) otti yleisen keskustelun yhdeksi pääaiheistaan puhuessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina. Savolan mukaan puolustusministeriön johdolla selvitetään eri malleja ja mahdollisuuksia koko ikäluokalle suunnatun kutsuntapäivän järjestämiseksi.

Komitean tavoitteena on, että uudistetut kutsunnat tulisivat käyttöön jo vuoden 2025 aikana. Varusmiespalvelunsa aloittaneiden edellytykset selviytyä armeijasta ja elämästä ovat vaihtelevat.

Uudistetut kutsunnat voisivat lisätä palvelukseen pyrkivien naisten määrää. Ministeri Savolan ajatus nuorten hyvinvoinnin edistämisestä kannattaa ainakin kuulla. Suomessa ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymään. Se edistää myös yhteiskuntarauhaa ja elämää Suomessa, jos asevelvollisuuden kautta saadaan ihmisiä pysymään mukana yhteiskunnassa ja voimaan hyvin.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus. Periaatelinja on luettavissa lehden B-osan päivyrisivulta ja verkkosivuilla.