keskiviikko 22.3.2023 | 17:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Uuden kodin pitkä piina – Kolme kuukautta sitten selvinnyt vesivahinko sekoitti pariskunnan elämän

Kokkolalaispariskunta tuskastui osakkeensa remontin pitkittymiseen ja tiedon puutteeseen.

Tiina Ruotsala
Pe 3.2.2023 klo 06:00

Vuokko ja Tapio Niemisaran osakkeessa Kokkolan Hakalahdessa on asennettu vierashuoneeseen uutta parkettia. Urakka alkaa olla päätöksessä, vain listat puuttuvat. Vuokko Niemisara liikuttuu kuitenkin kyyneliin muistellessaan vajaat kolme kuukautta sitten selvinnyttä vesivahinkoa, joka sekoitti pariskunnan elämän. He ovat asuneet aikamoisen sotkun keskellä.

– Vuotaneen putken liitoskohta sijaitsee vierashuoneen nurkassa. Vuoto havaittiin marraskuun ensimmäinen perjantai ja meille ilmoitettiin, että huone pitää olla tyhjänä sunnuntaihin puoleen päivään mennessä. Tyhjensin hyllyjä ja kaappeja sekä vein tavaroita pois. Itkin väsymystäni. Sänkyjä emme jaksaneet siirtää. Siihen saimme apua.

Taloyhtiön tilaamissa selvityksissä paljastui, että vuoto johtui seinärakenteiden sisällä kulkevan vesiputken kannatteiden pettämisestä. Kyse oli rakentamisen aikaisesta virheestä, johon asukkaiden toiminnalla ei ollut vaikutusta.

Niemisaran mukaan pahin vahinko sijaitsi kerrosta alempana, mutta kosteutta oli myös heidän asunnossaan.

– Alakerrassa asui nuori nainen vuokralla, ja hän lähti remontin ajaksi pois. Kyselimme isännöitsijältä aikataulua, milloin meidän osakkeessa tehdään kuivatus ja muut toimenpiteet, mutta emme saaneet mitään vastausta, remontin keskellä eläneet ikäihmiset päivittelevät.

Vuokko Niemisara kokee, että heidät jätettiin täysin yksin asian kanssa. Monta asiaa luvattiin hoitaa, mutta kun Niemisara alkoi kysellä perään, kävi ilmi, etteivät asiat olleet edenneet lainkaan.

– Puolisollani on ikää jo yhdeksänkymmentä vuotta. Poika asuu Espoossa ja tytär Lahdessa. Eivät he jouda omalta elämältään vielä vanhempien asioita hoitamaan.

Niemisarat muuttivat osakkeeseen, koska halusivat turvata vanhuuden asumisen lähellä palveluita. He pääsivät muuttamaan uuteen kotiin heti taloyhtiön valmistuttua kuusi vuotta sitten keväällä.

FAKTA

Taloyhtiö

Pahin tilanne on, jos taloyhtiö ei pidä omaisuudestaan eli talosta huolta.

Isännöintiliitto suosittelee, että taloyhtiöt keräisivät vuosittain kahden tai kolmen kuukauden verran ylimääräistä vastiketta remonttien varalle. Kassaa voidaan kerryttää myös parin euron kuukausisummilla, mikäli rahat rahastoidaan.

Pieni vastike etenkin vanhoissa taloissa voi olla merkki siitä, että yhtiössä eletään kädestä suuhun.

Ihannetaloyhtiössä asukkaat puhaltavat yhteen hiileen ja yhtiössä on laadittu strategia, joka kertoo, mihin suuntaan yhtiötä kehitetään.

Päätöksenteko voi hidastua, jos asukkaat ovat jakautuneet kahteen eri mieltä olevaan joukkoon.

lähde: Isännöintiliitto

– Kaikki on ollut hyvin. Asunto on ihana ja täällä on niin kaunista. Meillä on iso parveke.

Kaikki tuntui olevan mallillaan, kunnes marraskuussa tuli ikävä ilmoitus vesivahingosta. Siitä lähtien pariskunta ei ole voinut kehua asumismukavuudellaan.

– Jouluna lapset olisivat halunneet tulla käymään, mutta eihän tänne kaaoksen keskelle kukaan voinut tulla vierailemaan. Meillä ei ollut joulua lainkaan, Vuokko Niemisara suree.

Eniten on satuttanut ikävä kohtelu. Niemisarat kokevat eläneensä täydellisessä epätietoisuudessa siitä, miksi remonttia ei voitu tehdä aikaisemmin, vaan vasta tammikuun lopulla. Miksi heidän hoputuspyyntöihin ei edes vastattu? He muistuttavat myös, että kyseessä on koti, johon on sijoitettu heidän elämäntyönsä. Eikö kotia ja sen asukkaita pitäisi kunnioittaa edes asiallisella ja kohteliaalla käytöksellä sekä tiedonsaannilla?

Keskiviikkona YIT:n työntekijä Ari Alajoki pääsi naputtelemaan viimeiset listat paikoilleen. Hänen käytöksensä saa pariskunnalta täydet pisteet.

– Hän on ilmoittanut aina, milloin tulee ja mitä tekee, he kiittelevät.

Pariskunnan poika Heikki Niemisara oli myös yhteydessä taloyhtiöön vanhempiensa puolesta. Hän toteaa, että tilannetta hankaloitti se, ettei ollut virallista tietoa kehen korjausprojektista olisi voinut olla yhteydessä: rakennuttaja, vakuutusyhtiö vai isännöitsijä taloyhtiön edustajana.

Niemisara toivoo, että tällaisessa tapauksessa olisi nimetty projektivastaava, henkilö, jonka kautta myös tiedotus olisi sujunut.

Hän pohtii, että vanhempiensa taloyhtiön hallituksessa on paljon asuntosijoittajia, jotka eivät itse asu kerrostalossa. Kokoonpano ei ole ideaali tilanteessa, jossa asukkaat tarvitsivat tukea olosuhteet ja naapurinsa tuntevilta taloyhtiön hallituksin jäseniltä.

Niemisara toivoo, että tällaisessa tapauksessa olisi nimetty projektivastaava, henkilö, jonka kautta myös tiedotus olisi sujunut.

Ei vain vahinko

Tiina Ruotsala

Uudisrakennuksen ongelmissa puhutaan aina myös asuntokaupasta. Talon ikä vaikuttaa siihen, kuka korjaa ja myös vastaa tiedottamisesta.

Kuluttajaliiton juristi Kristel Pynnönen Andersson sanoo, että Keskipohjanmaan esimerkkitapauksessa pariskuntaa on kohdeltu huonosti. Tiedon saanti sekä itse remontin teko on kestänyt kohtuuttoman kauan.

Pynnönen Andersson toimii Kuluttajaliiton asumisasiamiestoiminnan juristina.

Hän korostaa, että koska kyseessä on näin uusi talo ja sen ensimmäisiä asukkaita, tiedotusvastuu olisi kuulunut rakennuttajalle. Vuoto johtui seinärakenteiden sisällä kulkevan vesiputken kannatteiden pettämisestä. Kyse oli rakentamisen aikaisesta virheestä eikä asukkailla ollut asian kanssa mitään tekemistä. He olivat vain kärsivänä osapuolena.

– Tällöin ei puhuta pelkästään korjauksesta, vaan myös asuntokaupasta. He ostivat virheettömän osakehuoneiston, joten tässä tapauksessa huoneiston asukkaille olisi pitänyt tarjota esimerkiksi mahdollisuutta muuttaa muualle asumaan siihen saakka, että heidän osakkeensa olisi korjattu ennalleen.

Pynnönen Andersson toteaa, että tilanne olisi ollut aivan eri, jos vahinko olisi sattunut vaikka kolmekymmentä vuotta vanhassa taloyhtiössä.

– Tilanne olisi ollut aivan toinen ja tiedottamisvastuukin olisi ollut luonnollisesti taloyhtiöllä.

Pynnönen Andersson sanoo, että useinhan uusissa kohteissa myyjä on myös rakennuttaja. Kun talo on valmis, rakennuttaja aloittaa uudessa kohteessa. Valmistuneen rakennuksen mahdolliset korjaukset ja viat eivät tunnu niin tähdellisiltä, että niihin puututtaisiin välittömästi.

– Tiedän tämän omasta kokemuksestani. Ostin osakkeen uudesta taloyhtiöstä ja asunnossa oli pientä fiksattavaa kuten toimimaton pistorasia. Sain muistuttaa rakennuttajaa eli myyjää asiasta monta kertaa, ja lopulta sähkömies tuli huoneistoon omilla avaimilla ja etukäteen ilmoittamatta, hän naurahtaa.

Pynnönen Andersson muistuttaa, että asuntokauppalain perusteella pariskunnalla on oikeus kompensaatioon ja korvaukseen aiheutuneesta haitasta.

Kerro meille mielipiteesi!

Juttuvinkit ja uutispäivystys

Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601

Sähköposti: toimitus@kpk.fi

#

Kommentoi 4 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »