Eduskuntavaalit

Uusi metsänomistaja voi aina asettaa metsälle omanlaisiaan tavoitteita. Voit haluta metsän sitovan mahdollisimman paljon hiiltä. Voit haluta metsäsi olevan monimuotoisesti rikas tai tehdä metsästäsi paikan, jossa riistalla on hyvä olla. Yhdeksi tavoitteeksi voi asettaa metsän hakkuutuottojen maksimoinnin.

Vielä toistaiseksi kaikki päätäntävalta metsästä on metsänomistajalla itsellään.

Metsänhoito Suomessa on asia, josta maailmalla puhutaan. Hyvän metsänhoidon, laajan metsäautotieverkon sekä osaavien palokuntalaisten ansiosta olemme pystyneet suurimmat metsäpalot rajaamaan ilman henkilövahinkoja. Kaikissa maissa näin ei ole. Suomessa metsiä hoidetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

EU:n toimesta puhutaan metsien ennallistamisesta, ja tämä totta kai koskisi myös Suomea. Suurin ennallistamistarve painottuu Lapin seudulle sekä Oulun korkeudelle. Tarkoituksena on kehittää entisten talousmetsien rakennetta lähemmäksi luonnontilaista lisäämällä esimerkiksi lahopuuta tai palanutta puuta. Metsän kasvun parantamiseksi tehdyt ojat laitetaan tukkoon ja vesi päästetään metsään. Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että metsän kasvu hidastuu tai loppuu kokonaan ja samalla se sitoo vähemmän hiiltä. Puu sitoo eniten hiiltä 20–40 vuoden iässä.

Suomen ulkomaanviennin kärjessä komeilee paperi ja kartonki. Viennin kärkikymmenikköön sijoittuu metsäteollisuuden tuotteista myös sellu ja sahatavara. Metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2021 yli 13 miljardia euroa ja tämä osuus koko Suomen tavaraviennistä on 19 prosenttia. Puhutaan isoista määristä.

Suomi on aina elänyt metsistä ja järvistä. Näiden mahdollisuuksia on kehitelty, kunnioitettu ja vaalittu, siksi ollaan pystytty tuplaamaan metsänkasvu viimeiseen viidenkymmenen vuoden aikana.

Metsänomistukset ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle ja samoin tietotaito oman omaisuuden hoitamisesta.

Pienen Suomen suuret tavoitteet voivat johtaa siihen, ettei ensimmäisessä kappaleessa mainitsemani päätäntävallan käyttäjä ole enää metsänomistaja itse. Jos EU:n toimesta pusketaan ennallistamisasetus läpi tiettyyn vuoteen mennessä, tämä voi pahimmillaan johtaa ulkomaanviennin laskuun ja raaka-ainepulaan. Pahin skenaario tietysti on se, että materiaali otetaan jostain toisesta maasta. Euroopan unioni haluaa laajentaa Suomen ennallistettavaa aluetta maatalouteen, koskemaan kaikkia maan turvemaita, mukaan lukien peltoja. EU:n tavoite on palauttaa monimuotoisuus vuoden 1952 tasolle.

Olen metsäteollisuuden ja maanomistajien kanssa samaa mieltä: en kannata ennallistamista ja haluan päätäntävallan pysyvän metsän- ja maanomistajalla itsellään. Vastuullinen metsien hoito ja maatalous voisi olla meille yksi vientivalteista.

Ulpu Keränen

kansanedustajaehdokas (ps.)

Kokkola