| ° | m/s | |
Eduskuntavaalit lähenevät ja sen myötä on käynnistynyt lobbaus uuden hallituksen ohjelmaksi.
S-ryhmä tempaisi helmikuun puolessa välissä pystyttämällä Helsingin Kolmen sepän patsaan aukioille malliksi ”S-Apteekin”. Kaupparyhmä haluaisi avata apteekkimarkkinoita ja saada siivun itsehoitolääkemyynnistä.
Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmän alainen apteekkijaos ehdotti helmikuun alussa apteekkitalouden kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Se lienee seuraavan hallituksen asialistalla, mikä selittänee S-ryhmänkin aktivoitumista.
– Jos ajatellaan asiaa koko KPO:n verkoston kannalta, ihan kaikilta paikkakunnilta apteekkipalveluita ei välttämättä löydy, Osuuskauppa KPO:n market-toimialajohtaja Antti Paananen perustelee asiaa pienempien paikkakuntien palveluiden parantamisella.
Eikö ajatuksena kuitenkin olisi, että Buranaa voisi ostaa vaikkapa Prismasta?
– Toki näinkin voisi olla. Tietenkin arvioisimme tilannetta sen mukaan, että jos meillä on apteekkiyrittäjä kiinteistössä, silloin Prisman palvelujen ei tarvitsi olla niin laajoja.
Jos itsehoitolääkkeet voisivat olla myynnissä vaikkapa S-ryhmän kaupoissa, saisiko asiakas niiden ostamisesta bonusta?
– Todennäköisesti. Jos lainsäädäntö ei sitä estä, Paananen vastaa.
Mitä lainsäädäntöön tulee aikaisemmin myös alkoholijuomista sai bonusta, mutta se muuttui maaliskuussa 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen myötä. Alkoholilaki kieltää bonuksen myöntämisen yli 1,2 % alkoholia sisältävistä juomista ja yli 2,8 % alkoholia sisältävistä elintarvikkeista kuten esimerkiksi makeisista.
Vajaat puolitoista vuotta aiemmin, vuoden 2017 alusta voimaan tullut tupakkalaki kielsi bonukset tupakasta ja tupakkatuotteista.
Vaan mitä mieltä on S-ryhmän ja toki koko kaupan alan vaatimuksista saada myydä itsehoitolääkkeitä? Sopiva vastaaja on Kokkolan Keskusapteekin yrittäjänä huhtikuusta 2015 toiminut Birgitta Måsabacka. Sopiva sen vuoksi, että hänen apteekkinsa sijaitsee samassa kiinteistössä Kokkolan Prisman kanssa ja maksaa tiloista vuokraa KPO:lle.
– Sinänsä tämä ei ollut yllätys. Kaupan liitolta on aikaisemminkin kuultu vaatimuksia, että reseptivapaat ns. itsehoitolääkkeet olisivat vapaasti saatavilla. Toki tapa, jolla se nyt esitettiin (”S-Apteekki” malliksi Helsingin keskustassa) oli aika huomiota herättävä.
Koettiinko se alalla jopa pienimuotoisena provokaationa?
– En minä sitä provokaationa apteekkialaa vastaan kokenut. Koin sen tavallaan surullisena. Sillä tavalla, että he eivät ole ymmärtäneen apteekkien toimintaympäristöstä yhtään mitään!, 18 vuotta apteekkarina toiminut Måsabacka pamauttaa.
Millä perusteella?
– Tuollaisesta apteekkikioskista ei voi vaatia sellaisia toimintoja mitä suomalaiset ovat tottuneet apteekeilta vaatimaan ja odottamaan. Meidän tehtävämme ei ole myydä mahdollisimman paljon lääkkeitä eikä mahdollisimman kalliita lääkkeitä. Meidän velvollisuutemme on selvittää mitä asiakkaat tarvitsevat ja tuoda esille asiakkaalle paras vaihtoehto. Myös tuoda esille selkeämmät vaihtoehdot, Måsabacka korostaa.
Bisnestä se on kuitenkin apteekkibisneskin. Esimerkiksi Kokkolan Keskusapteekin viime vuoden liikevaihto oli 11,3 miljoonaa euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus tästä oli vain noin 12–13 prosenttia. Mutta...
– Vaikka itsehoitolääkkeiden osuus myynnistä on paljon pienempi kuin reseptilääkkeiden, niiden katteet ovat selvästi paremmat. Kalliit reseptilääkkeet menevät ihan plusmiinusnolla-katteella.
Mikä itsehoitolääkkeiden kate on?
– Apteekin katteesta 19 prosenttia tulee itsehoitolääkkeiden myynnistä. Ne ovat meille äärimmäisen tärkeitä myynnillisesti ja kannattavuuden takia, Måsabacka korostaa.
Onko itsehoitolääkkeiden myynnin säilyminen apteekeissa niille suorastaan kohtalonkysymys?
– Jos suurimenekkiset itsehoitovalmisteet myydään muualta, hyvin monelle apteekille tulee nopeasti eteen, että toiminta ei enää kannata. Jos meidän pitäisi reseptipuolen turvin toimia, kyllä se todella hankalaa olisi.
Måsabacka haluaa korostaa, että ensisijaisesti kyse on asiakkaan saamasta palvelusta. – Se huononee huomattavasti, jos ei voida katsoa kokonaislääkitystä. Se taas ei onnistu, jos asioidaan marketissa.
Vaikka bisneksestä siis on kyse, ei kuitenkaan Måsabackan mukaan pelkästään siitä.
– Kansanterveydellisesti ei ole tärkeää miten apteekki pärjää, vaan miten pärjää asiakas, hän painottaa.
Selvää luonnollisesti on, että kaupan alalla katsotaan asiaa toisin eli kansanterveys ei vaarantuisi vaikka apteekkien yksinoikeudesta myydä lääkkeitä lohkaistaisiin itsehoitolääkkeiden kokonainen siivu muille toimijoille.
Monopolien kimppuun
Jukka Anias
S-ryhmässä niin kuin kaupan alalla laajemminkin varmasti hyvin tiedetään, että itsehoitolääkkeet ovat apteekkien paraskatteisia tuotteita. S-ryhmä arvioi helmikuisessa tiedotteessaan uskovansa, että ”apteekkimarkkinoita avaamalla lääkkeiden hinnat laskisivat ja saavutettavuus paranisivat sekä apteekkien aukioloajat pidentyisivät”.
Tuon voi lukea niin, että vaikka Kokkolan Prismassa myytäisiin Buranaa, sitä voitaisiin myydä edelleen myös kauppakujan toisella puolella olevassa apteekissa. Selvää tietysti on, että kyse olisi hyvin konkreettisesta kilpailuasetelmasta.
– Tässä voisi käyttää esimerkkinä korona-ajan alun maskitilannetta. Kauppa ryhtyi myymään maskeja ja koronatestejä. Niiden hinnat olivat käsittääkseni edullisemmat kuin apteekeissa myytävissä maskeissa tai koronatesteissä. Maskien ja testien saatavuus ei välttämättä olisi toteutunut niin hyvänä, jos niitä ei olisi ollut tarjolla kaupan myymälöissä laajalla verkostolla, KPO:n market-toimialajohtaja Antti Paananen sanoo.
Samaan aikaan, kun Kaupan liitto on ajanut itsehoitolääkkeitä kauppoihin se on vaatinut sinne myös viinejä. Jos näin tapahtuu, se merkitsisi melkoista muutosta nykytilanteeseen.
– Mielestäni tässä on kysymys jakelukanavista eli halutaanko, että jakelukanavat ovat laajoja ja tuotteet ovat laajasti asiakkaiden saatavilla. Vai halutaanko puolustaa monopoleja. Näissä molemmissa on kysymys samasta asiasta. Kolmantena toimijana on Veikkaus eli onko sillä monopoli vai ei.
Veikkauksen rinnastaminen vastaavanlaiseksi monopoliksi apteekkien ja Alkon kanssa tosin on hieman niin ja näin. THL:n selvityksen mukaan vuonna 2019 kaikkien pelaajien kuluttamasta rahasta 62 prosenttia meni Veikkauksen peleihin ja 38 prosenttia yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin peleihin.
Teoriassa Veikkaus toki omaa edelleen yksinoikeuden rahapeleihin Suomessa eli siinä mielessä se kuuluu Paanasen mainitsemaan kolmikkoon.
– Kaikki nämä kolme ovat tarkastelun alla. On hyvä, että näitä tarkastellaan ja käydään läpi erilaisia tekijöitä, joita monopoliin ja kenties siitä vapautumiseen voi liittyä.
Hän palaa vielä tavallaan ”aluepoliittiseen” näkökulmaan.
– On selvää, että se tukisi pienien paikkakuntien kauppojen pysyvyyttä alueella, kun näitä palveluja olisi siellä tarjolla.
Juttuvinkit ja uutispäivystys
Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601
Sähköposti: toimitus@kpk.fi
| ° | m/s | |
TILAAJILLE
