Uutisanalyysi

Alakouluikäisetkin, ehkä sitäkin nuoremmat lapset, käyttävät älypuhelimia ja niihin ladattavia sovelluksia. Sovelluksissa on ikärajat, mutta niitä kierretään käytännön syistä.

Pikaviestinpalvelu WhatsApp on hyödyllinenkin, kun vanhempi haluaa pitää lapseensa yhteyttä kirjoitetuilla ja äänitetyillä viesteillä, videoilla ja kuvilla. Jos kaverilla on videoiden jakamiseen tarkoitettu TikTok tai videoiden muokkaamiseen käytetty Zoomerang, voi olla vaikea kieltäytyä tällaisen sovelluksen lataamisesta omallekin lapselle.

Mitä haittaa näistä voisi olla? Monenlaistakin, jos ei osaa olla varovainen.

Lapset aloittavat sovellusten käytön yleensä ilman opastusta. He oppivat nopeasti käytännön kautta, mutta suurelle osalle lapsista kukaan ei kerro, miten ja miksi omia henkilötietoja olisi syytä varjella.

Kun WhatsApp ladataan lapsen puhelimeen, syntyy sinne nopeasti kavereiden tekemiä ryhmiä. Ensin loogisesti "3B-luokan pojat", "3A:n tytöt", "3A ja 3B oppilaat". Sitten vähemmän loogisesti syntyy kaikenlaisia harrastuksiin ja mieltymyksiin liittyviä ryhmiä, kuten Zoomerang-ryhmä, jossa jaetaan itse tehtyjä videoita, heppaharrastajien ryhmä, Pokemon-fanien ryhmä, Putous-televisio-ohjelman kommentointiin tarkoitettu ryhmä... Yhtäkkiä koko WhatsApp on täynnä ryhmiä, joihin saatetaan lisätä lapsia ilman lupaa.

Lopulta puhelin kilkattaa jatkuvasti, jollakin on koko ajan jotain asiaa tai "asiaa": viestit voivat sisältää pelkästään litanian erilaisia hymiöitä.

Lasten WhatsApp-keskusteluissa on yleistynyt myös kaveritestien jakaminen. Ennen oli vain kaverikirjat, joihin kirjoitettiin oma nimi, erilaisia kiinnostuksen kohteita ja tulevaisuuden haaveita. Nyt fyysisten kirjojen lisäksi on tiedonvaihto netissä.

Netin sivustoilla voi tehdä kaveritestin, joka pyytää lähettämään tuloksista linkin kavereille esimerkiksi WhatsAppissa. Kun lapsi on tehnyt testin ja lähettää sen kavereilleen, näkyy kaverin puhelimessa houkuttelevasti erilaisin hymiöin suitsutettuna: "Kaverihaaste, Maija lähetti sinulle haasteen, klikkaa nyt!" Tarkoituksena on testata, kuinka hyvin kaveri tuntee testin tekijän.

Jotta kaveritestin voi luoda, sivustolle pitää lisätä oma nimensä. Sitten sivusto kyselee mielenkiinnon kohteita: juotko maitoa vai vettä, pidätkö hevosista vai koirista, mitä yleensä teet kotona...

Kun yrittää etsiä netistä tietoa sivustoista, sitä ei löydy. Google ei ehkä löydä yhtään osumaa, ja tämä kertoo siitä, että sivusto on todennäköisesti tarkoituksella pyrkinyt salaamaan näkymänsä Google-hausta.

Monta merkkiä vaarasta: hoputtaminen klikkaamaan heti, henkilötietojen pyytäminen ilman lupaa ja salamyhkäisyys.

Henkilötietojen kerääminen ilman suostumusta rikkoo EU:n tietosuoja-asetusta. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, osoite, kuva... Jos jokin sivusto pyytää kirjoittamaan nimen, sen pitäisi myös kysyä lupaa henkilötietojen käyttöön.

Näin ei tapahdu yllä kuvatussa tapauksessa. Sivusto kysyy ensin nimen ja alkaa sitten rikastaa jo saatua henkilötietoa – kun sivusto kysyy tarpeeksi montaa eri asiaa, voi jonnekin tallentua pelottavan tarkka kuva kyseisestä henkilöstä, hänen nimestään, asuinpaikastaan ja harrastuksistaan.

Kokonaan oma tarinansa on kiistanalainen TikTok, jota useat asiantuntijat ovat pitäneet kiinalaisten vakoiluohjelmana. Haluammeko me, että kotonamme on Kiinaan yhteydessä oleva vakoilulaite?

Suo on loputon, ja siksi EU-maissa alettiin vuonna 2018 soveltaa GDPR:ää, eli henkilötietojen käsittelyä sääntelevää lakia. Lakikaan ei kuitenkaan auta, jos sovellusten käyttäjiltä puuttuu tietämys henkilötietojen varjelemisesta.

Tiedätkö, kenelle lapsesi antaa henkilökohtaisia tietojaan, kun hän käyttää esimerkiksi WhatsAppia, TikTokia tai Zoomerangia ja tekee kännykällä lapsen silmiin viattomilta ja hauskoilta vaikuttavia kaveritestejä? Tarkkaa vastausta kysymykseen ei todennäköisesti ole kenelläkään meistä.

Aikuisten tehtävä on suojella lapsia. Sovellukset voi toki poistaa kännyköistä kokonaan, mutta jossain vaiheessa ne saattavat kuitenkin palata käyttöön.

Silloin on syytä varmistua siitä, että lapsilla on kyky toimia nettimaailmassa. Muutamalla yksinkertaistetulla ohjeella pääsee jo alkuun: 1) älä kirjoita henkilötietojasi netissä mihinkään, 2) älä avaa viestien linkkejä ja 3) älä vastaa tuntemattomien yhteydenottoihin.

Kannattaa opettaa myös, miten netissä yleisesti käyttäydytään: viestejä ei lähetetä jatkuvasti eikä turhaan, ketään ei saa kiusata, kenestäkään ei viestitellä selän takana ja kavereilta pyydetään aina lupa kuvien jakamiseen sekä ryhmiin lisäämiseen.

Aikuisten kontolle jää huolehtiminen laitteiden päivitysten ajantasaisuudesta ja siitä, että kännyköitä ei enää iltamyöhään räplätä, jotta kavereidenkin perheissä säilyy iltarauha.