UUTINEN | LÄNNEN MEDIA

Tutkija kertoo, miksi Venäjä kurittaa Ukrainaa – "Venäjän reaktio on potenssiin 15"

Jo viidettä vuotta epävakaana jatkuva Ukrainan kriisi on suuri rasite Venäjälle, sanoo Euroopan hybridiuhkakeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

Petteri Lindholm
Ma 26.11.2018 klo 09:35 [päivitetty ma 15:52]

Helsinki

Venäjä pyrkii vahvistamaan asemaansa suhteessa Ukrainaan, jotta se voisi sanella maiden väliset säännöt.

Näin arvioi Euroopan hybridiuhkakeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith Venäjän sunnuntaisia toimia Mustanmeren ja Asovanmeren yhdistävällä Kertshinsalmella.

Venäjä haluaa eteenpäin Ukrainan pitkittyneen tilanteen kanssa ja saada Ukrainan asemaan, jossa se tottelee Venäjää, Smith sanoo Lännen Medialle.

Smith arvioi, että Venäjän tärkein tavoite on painostaa Ukraina ennen pitkää kahdenväliseen neuvottelupöytään, jotta se saisi takeet strategisten intressiensä toteutumisesta.

Sotatoimien laajentamista Smith pitää epätodennäköisenä.

Venäjä avasi Kertshinsalmella sunnuntaina tulen kohti kolmea Ukrainan laivaston alusta ja otti alukset miehistöineen haltuunsa. Lisäksi Venäjä sulki salmen liikenteeltä.

Ukrainan mukaan valtauksessa haavoittui kuusi, Venäjän mukaan kolme ukrainalaista.

Tänään maanantaina Venäjä avasi salmen uudestaan liikenteelle ja hinasi ukrainalaisalukset Kertshin kaupungin satamaan.

"Venäjän reaktio on potenssiin 15"

Neljä ja puoli vuotta jatkunut Ukrainan kriisi on merkittävä rasite Venäjälle, Hanna Smith toteaa.

Ukrainan tilanne sitoo Venäjän resursseja ja käy maalle kalliiksi.

Suhteiden vakauttaminen Ukrainan kanssa olisi Venäjälle tärkeää myös kauppasuhteiden vuoksi, Smith sanoo. Mustanmeren kauppa j yhteistyö Ukrainan kanssa on hänen mukaansa aina hyödyttänyt Venäjää.

Smithin mukaan Venäjä pelkää myös, että sen Krimillä saavuttama asema heikkenee.

Se selittää Venäjän sunnuntain reaktiota, joka on potenssiin 15 siitä, miten valtiot yleensä toimivat merialueilla.

Venäjä on perustellut toimiaan sillä, että Ukrainan alukset tunkeutuivat sen aluevesille ilman ennakkovaroituksia, minkä Ukraina on kiistänyt.

Kertshinsalmen Mustaanmereen yhdistävä Asovanmeri kuuluu Venäjän ja Ukrainan välisen sopimuksen mukaan molemmille valtioille, eikä Ukraina hyväksy Moskovan julistusta, jonka mukaan merialue kuuluisi Venäjälle.

Smithin mielestä Venäjän sunnuntain toimet ovat niin ylimitoitettuja, että on sinänsä merkityksetöntä, vetoaako Venäjä aluevesiloukkauksiin, provokaatioon vai mihin.

Venäjä voi tulkita Asovanmeren tilannetta miten haluaa, koska vakiintunutta sopimusta alueen tilanteesta ei nyt ole olemassa.

Rahtiliikenteen tarkastukset kiristävät välejä

Ukrainan ja Venäjän välit Asovanmerellä ovat kiristyneet viime kuukausina sen jälkeen, kun Venäjä alkoi tarkastaa Kertshinsalmen rahtiliikennettä.

Molemmat osapuolet ovat tuoneet Asovanmerelle myös lisää laivastoaan.

Kertshinsalmi on tärkeä laivaväylä Ukrainalle, koska Asovanmeren satamakaupungeista lähtevien rahtialusten on pakko kulkea sen läpi.

Erityisen tärkeitä Ukrainalle ovat Mariupolin ja Berdjanskin kaupunkien satamat.

Ukrainan mukaan Venäjän tekemät tarkastukset hidastavat sen laivaliikennettä ja koituvat kalliiksi rahtialuksille.

Toukokuussa Venäjä sai valmiiksi salmen ylittävän sillan, joka yhdistää Venäjän Krimin niemimaahan.

Sillalla on tärkeä symbolinen merkitys Krimin valtauksen vakiinnuttajana, mutta se on samalla lisännyt Venäjän kontrollia salmea pitkin kulkevasta liikenteestä.

Venäjä kykenee käytännössä pysäyttämään kaiken salmea pitkin kulkevan liikenteen, minkä se osoitti sunnuntain toimillaan.

Smith muistuttaa, että tilanne Asovanmerellä on ollut epäselvä vuosikausia.

Venäjällä ja Ukrainalla on ollut voimassaolevat sopimukset maa- ja merirajoista maiden välillä, mutta juridista prosessia ei ole koskaan saatettu loppuun Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisiltä vuosilta, Smith kertoo.

Paketti oli jo ennen miehitystä hankala, mutta nyt tilanne vasta onkin vaikea, kun Krim on miehitetty ja Itä-Ukrainassa soditaan yhä.

Ratkaisua ei näköpiirissä

Ukrainan ja Venäjän tilanne säilyy epävakaana, kunnes maat saavat sopimusratkaisun suhteistaan, Smith arvioi.

Smithin mukaan ongelmana on, että Venäjä on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa se ei voi suoraan neuvotella Asovanmerestä saatikka Itä-Ukrainan sotatoimien lopettamisesta, koska Itä-Ukrainassa Venäjä ei virallisesti ole konfliktin osapuoli.

Idässä Ukrainan hallitusta vastaan taistelevat virallisesti "separatistit", jotka haluavat irrottaa Itä-Ukrainan Ukrainasta ja liittää sen Venäjään.

Sunnuntaina Ukrainan alukset otti haltuun virallisestikin Venäjä.

Kyseessä oli Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n joukot, jotka vastaavat rajavartioinnista.

Tapaus kuului tavallaan rajavartiostolle, koska Venäjä vetosi aluevesiloukkaukseen eli armeijoiden välisestä yhteenotosta ei ollut kysymys, Smith tarkentaa.

Smith arvioi, että vie vuosia ennen kuin Asovanmerestä ja Itä-Ukrainasta päästään vakaaseen sopimukseen.

Krimistä puhumattakaan, Smith sanoo.

Ulkovaltojen toimetkaan tuskin tuovat suurta muutosta Venäjän toimiin Ukrainassa, Smith arvelee.

Yhdysvallat ovat valmistelleet uusia pakotteita Venäjää vastaan jo jonkin aikaa.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini taas sanoi viime viikolla EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen, että myös EU harkitsee "kohdennettuja pakotteita" Asovanmeren kiristyneen tilanteen vuoksi.

Maanantain aikana useat länsimaat ovat kritisoineet Venäjää sen toimista Kertshinsalmella.

Jos joku oli ehtinyt miettiä, että Ukrainassa on päästy jonkin verran eteenpäin, on selvää, että nyt otettiin taas reiluja askeleita taaksepäin, Smith päättää.

#
Fingerpori