Paikallisuutiset

Uutiset ja arviot korkojen noususta eivät toistaiseksi ole säikäyttäneet pankkien asiakkaita tai asuntokauppoja miettiviä – Katso videolta, kuinka pankinjohtaja Sami Pokki tilannetta kommentoi

Ei paniikkia, ei pelkoa, mutta onhan korkomarkkinoiden muuttunut tilanne noteerattu niin yrityksissä kuin uuden asunnon ostamista harkitsevissa kotitalouksissa.

Helmikuun alussa Euroopan Keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde ilmaisi huolensa inflaation noususta ja vilautti myös mahdollisia koronnostoja. Tarkemmin tästä kuullaan maaliskuun puolella.

Katso video:

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Ovatko spekulaatiot korkojen noususta säikäyttäneet tavalliset kansalaiset, joista monilla on asuntolainaa?

– Ei. Tällä hetkellä markkinakorot ovat edelleen miinuksella. Muutos joka tosiasiallisesti on tapahtunut on kuitenkin aika pieni. Se ei ole vielä käyttäytymiseen vaikuttanut. Edelleen ihmiset ottavat kulutusluottoja ja asuntolainaa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Näin sanoo POP Pankki -ryhmään kuuluvan Nivalan Järvikylän Osuuspankin toimitusjohtajaSami Pokki.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pokki on oikeassa. Muutos on todellakin ollut pieni. Lähes tarkalleen kuusi vuotta sitten, helmikuussa 2016 vuoden euribor-korko laski alle nollan. Etumerkki on edelleen miinus, mutta arviot tulevat kehityksestä ovat toki muuttuneet.

Mitään suurta piikkiä ylöspäin ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Nivalan Järvikylän Osuuspankin toimitusjohtaja Sami Pokin mukaan yli puolet pankin myöntämistä asuntolainoista on korkosuojattu.
Nivalan Järvikylän Osuuspankin toimitusjohtaja Sami Pokin mukaan yli puolet pankin myöntämistä asuntolainoista on korkosuojattu. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kun maailma vihdoinkin selvisi syksyllä 2008 alkaneesta finanssikriisistä, siirryttiin poikkeuksellisen pitkään jatkuneeseen nollakorkojen aikaan. Markkinakorot ovat siis miinuksella, mutta pankkien marginaalit tulevat tietysti niiden päälle.

Asuntolainojen koot vaihtelevat, mutta esimerkiksi 130–140 000 euron lainasta vuosikorko liikkuu prosentin tietämillä. Pankeista ja asiakkaista toki riippuen, mutta suuruusluokka on tämä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Uutiset korkojen tulevasta noususta on joka tapauksessa noteerattu.

– Se on herättänyt keskustelua, mutta korkosuojauksia ja siihen liittyviä tuotteita on otettu aktiivisesti jo aikaisemmin. Suurta hyppäystä tässä ei ole tapahtunut, Sami Pokki sanoo.

Hän korostaa, että lainojen kylkiäisiksi on otettu erilasia korkosuojauksia jo pitkään.

– Asiakkaille on kerrottu, että nyt ollaan poikkeavalla korkotasolla, mutta joku päivä mennään ylöspäin ja että nyt on mahdollista suojata laina (koronnousulta).

Ovatko asiakkaat tarttuneet tähän?

– Kyllä. Yli puolet meidän asuntolainoistamme on korkosuojattuja. Se on ollut korkealla tasolla, Pokki kertoo.

Käytännössä korkojen nousulta voi suojautua erilaisilla tavoilla. On korkokattoa, korkoputkea ja kiinteää korkoa.

Nivalan Järvikylän Osuuspankin toimitusjohtaja Sami Pokki suhtautuu korkosuojaukseen kuin palovakuutukseen.
Nivalan Järvikylän Osuuspankin toimitusjohtaja Sami Pokki suhtautuu korkosuojaukseen kuin palovakuutukseen. Kuva: Clas-Olav Slotte

Korkotasosta puhuttaessa on syytä muistaa perspektiivi. Asuntolaina-asiakkaan maksukyvylle tehdään – joudutaan tekemään – kaikissa pankeissa ns. stressitesti kuuden prosentin viitekoron varalta.

Vaikka näköpiirissä on korkojen jonkinlainen nousu, kukaan ei ole spekuloinut lähellekään kuuden prosentin markkinakorkotasosta. Riskimarginaalia siis on vielä huomattavasti katsoi asiaa niin pankin kuin asiakkaankin vinkkelistä.

Ihan kuten sijoittamisessa on silti hyvä muistaa, että menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta. Asiat saattavat muuttua yllättävänkin nopeasti.

– Kun miettii taaksepäin, ei tarvitse olla kovin vanha muistamaan kuinka korot olivat paljon enemmänkin kuin kuusi prosenttia. Kuutta prosenttia tuskin silti vielä ihan heti nähdään, Pokki huomauttaa.

Kuinka hyvää bisnestä korkosuojauksen myyminen on pankeille?

– On pankilla totta kai intressi niitä myydä ihan tuottomielessä, mutta ei se ole mikään valtava tuottogeneraattori. Siitä ei ole kyse, että me käärisimme hirveät rahasummat talteen. Se on tuote muitten tuotteiden joukossa. Kyllä siinä kuitenkin on molemminpuolinen hyöty mielessä.

Onko järkevää verrata korkosuojausta vakuutukseen?

­– On. Olen suhtaunut siihen vähän samalla tavalla kuin palovakuutukseen. Todennäköisesti talo ei kärvähdä. Silti meillä kaikilla on palovakuutus, josta maksetaan eikä kukaan siitä puhu yhtään mitään.

Fakta

Korkosuojaukset

Korkokatto

Korkokatto on nimensä mukaisesti katto asiakkaan maksamalle korolle. Korkokaton tapauksessa pankki lupaa, ettei asiakas joudu maksamaan lainastaan enempää kuin esimerkiksi 2 % vaikka lainan korko ilman kattoa olisi 6 %.

Pankki veloittaa tyypillisesti tietyn summan korkokatosta. Se voi olla joko kiinteä hinta, kuukausihinta tai korkeampi marginaali.

Korkoputki

Korkoputki on kuin yhdistelmä korkokattoa ja minimikorkoa. Sen sijaan, että pankki antaisi koron vaihdella nollan ja korkokaton välillä, se määrittelee minimi- ja maksimikoron, joiden välillä korko vaihtelee markkinoiden mukaan.

Tyypillisesti korkoputkesta ei tarvitse maksaa erillistä hintaa, kuten korkokatosta, vaan korkoputken kustannukset rahoitetaan minimikorolla, joka on yleensä markkinakorkoa korkeampi.

Kiinteä korko

Kiinteä korko on nimensä mukaisesti korko, joka pysyy samana riippumatta siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Jos korot nousevat, kiinteä korko pysyy samana. Jos korot laskevat, kiinteä korko pysyy samana.

Lähde:Talousviisas.fi-sivusto

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä