Paikallisuutiset

Jos maakuntauudistus toteutuu, kuntaveroon tulee superale – Kokkolassa tuloverorosentti putoaa peräti 10,17:een –  mutta laskeeko kokonaisverotus?

Maakuntauudistuksen toteutuessa valtio määrää, kuinka paljon kuntien tuloveroprosentteja alennetaan vuoden 2021 alusta lukien. Ensimmäisenä vuonna kunnat verottavat jopa kahden desimaalin tarkkuudella ja tämän jälkeen verotus määritellään desimaalin täsmällisyydellä.

– Viimeisimmän arvion mukana kunnat joutuvat laskemaan veroprosentteja 11,58 prosenttiyksiköllä. Todennäköisesti luku tulee olemaan jotain nyt arvioitua luokkaa, todennäköisesti kahden desimaalin tarkkuudella, finanssineuvosMarkku Nissinen valtiovarainministeriöstä kertoo.

Jos ensi vuonna valtiovalta päätyy laskemaan kuntaveroa 11,58 prosenttiyksiköllä, vero laskee esimerkiksi Kokkolassa vuonna 2021 tismalleen 10,17 prosenttiin.

– Seuraavana vuonna kunnat voivat pyöristää veronsa prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella eli esimerkiksi Kokkolassa vero olisi tuolloin 10,1 tai 10,2 prosenttia. Kunnat voivat nostaa tai laskea veroaan omalla päätöksellä heti vuoden 2022 alkaen, Nissinen tarkentaa.

Muutoksessa kunnat, joissa on paljon kiinteistöjä hieman häviävät ja vähäisemmän kiinteistömassan kunnat voittavat. Markku Nissinen Finanssineuvos, valtiovarainministeriö

Tavallinen palkansaaja maksaa tuloistaan sekä kunnallisveroa että valtionveroa ja seurakuntaan kuuluvat vielä kirkollisveroa. Nykyisellään valtion tuloveroa aletaan maksaa suuremmasta tulosta kuin kuntaveroa. Kuntaveron laskiessa vastaavasti valtion tuloveron osuus nousee ja jotta suuremmissa tuloluokissa se ei kiristy, yhä useampi matalatuloinen alkaa maksaa myös valtion tuloveroa. Valtion tulovero on progressiivinen eli mitä suurempi tulo sitä suurempi on myös veroprosentti.

Nissisen mukaan valtiovarainministeriö tekee tarkat sote-siirtopäätökset syksyllä 2020 eli noin puolentoista vuoden kuluttua. Tuolloin tiedetään jo tarkasti, kuinka paljon kuntien nyt hoitamaa rahoitusvastuuta siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Suurin meno koituu sosiaali- ja terveydenhuollon menoista.

Valtio pyrkii tekemään tulojen ja kustannusten siirron mahdollisimman neutraalisti. Maakuntauudistuksessa muun muassa muiden kiinteistöjen kuin voimalaitosten kiinteistöverosta puolet siirtyy verontasausjärjestelmän piiriin. Verontasauksella tasataan kuntien valtionosuuksia.

– Tässä muutoksessa kunnat joissa on paljon kiinteistöjä hieman häviävät ja vähäisemmän kiinteistömassan kunnat hieman voittavat. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on kuitenkin kokonaisuus, jossa yksittäisen tekijän muutosta ei voi tarkastella irrallisena kokonaisuudesta, Nissinen muistuttaa.

Hän korostaa, että kunnat saavat pitää perimänsä kiinteistöveron myös maakuntauudistuksen toteutuessa. Samalla kiinteistöveron rooli kunnan saamana tulona korostuu suhteessa kunnan asukkaiden tuloista perittävään tuloveroon.

Keski-Pohjanmaalla ollaan valmiita maakunta- ja sote-uudistukseen. Maakunnan muutosjohtajaJussi Rämet kertoo valmistelun edenneen eri työryhmissä niin ripeästi, ettei hän epäile hetkeäkään, etteikö kaikki valmistuisi paikallisesti ajallaan – jos vain eduskunta saa ajoissa valmiiksi lait, jotka koskevat sotea ja maakuntahallintoa ja niiden tehtäviä.

Kun lait valmistuvat, maakunnan liitto perustaa väliaikaishallinnon. Rämetin näkemyksen mukaan väliaikainen virkamieshallinto ennättää nykyisen arvion perusteella valmistella syksyllä 2019 pidettävät vaalit, jotta uusi vaaleilla demokraattisesti valittu maakuntavaltuusto pääsee aloittamaan työnsä.

Poliittisesti valittu valtuusto taas päättää, millä tavalla maakunta alkaa tuottaa lakisääteisiä palveluja.

Maakuntien hallintaan on siirtymässä valtavasti tehtäviä. Päätehtävä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan. Tämän lisäksi uudet maakunnat ottavat haltuunsa pelastuslaitoksen tehtävät ensihoitoineen, nykyisten maakuntaliittojen ja Ely-keskusten tehtävät, nykyisten aluehallintoviranomaisen valvontatehtäviä, nykyisin kunnan tuottamista palveluista muun muassa maataloushallinnon ja ympäristöterveydenhuollon.

Maakunnat saavat itsenäisesti päättää, missä palvelut järjestetään. Muutostyö on aloitettu ajat sitten. Keski-Pohjanmaalla maakunnan perusta valettiin siinä vaiheessa, kun Soite yhtenäisenä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon organisaationa aloitti. Vastaavaa perustyö esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on vielä kesken.