Paikallisuutiset

Keskipohjanmaa vieraili luontomuseo Kiepin rauniossa, katso kuvasarja – Siivous- ja raivaustyöt ovat käynnissä, kuuluisa kaksipäinen vasikka on edelleen kadoksissa

Kokkolan luontomuseo Kiepin rakennusvaihe palovahinkojen korjaustöiden vuoksi pyritään aloittamaan ensi vuoden alussa.

– Siihen on syytä käyttää koko vuosi. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti ja useita historiallisia kerroksia omaava arvokas rakennus, joka paloi osittain, ja prosessissa voi paljastua jotain yllättävää, mitä ei voida etukäteen arvioida, toteaa Kokkolan kaupungin rakennuspäällikköVeli-Matti Isoaho.

Keskipohjanmaa pääsi vierailemaan Kokkolan museokorttelissa sijaitsevan palaneen Kiepin rakennuksen raunioissa vajaa seitsemän kuukautta palon jälkeen.

Urakoitsija pitää toimittajalle ja kuvaajalle ohjeistuksen, jossa varoitetaan yläkerran lattia-aukoista. Palaneessa kohteessa on vaara putoamiselle sekä pölyä, nokea ja savua. Suojamaski, -puku, -hanskat ja -lasit puetaan päälle. Kuvaaja saa ottaa kameran mukaan.

Vierailemaan päästään museon vanhan rakennuksen yläkertaan, jossa raivataan viimeisiä viikkoja. Sieltä on viety kesän aikana 55–60 kuution verran palojätettä pois.

Näky on toimittajan silmissä yllättävän siisti. Osa hirsistä on hiiltynyt mustaksi ja välipohjassa on aukkoja. Päällisin puolin kunnossa olevia hirsipuitakin on. Toki vesivahinkojen laajuudesta vielä ei tiedetä. Pelastuslaitoksen poistaman katon korvikkeena on huputettu suoja. Tuuletus käy hyvin. Kurottajasta roikkuu nostolaatikko, jolla energiajätteeseen tai kaatopaikalle päätyvä tavara nostetaan rakennuksesta ulos.

– Siivotessa paljastuu talon rakenteiden kunto. Kaikki säilytetään mitä pystytään. Ratkaisut tehdään yhteistyössä museotoimen kanssa. Me olemme rakentajia ja he asiantuntijoita, linjaa Isoaho.

Museon korjausoperaatiosta vastaa vaativiin projektijohtourakoihin erikoistunut kokkolalainen Pinalto. He kertovat, että siivottavaa jätettä oli yläkerrassa 0,5–1 metrin verran.

Kyseessä on siinä mielessä erityislaatuinen urakka, että jätteen seasta on pelastettava museon esineistöä.

Museon oven edessä on laatikko, jossa kaksi pientä peuran päätä nököttää. Laatikko odottaa Kiepin museotyöntekijöitä ja siirtymistä Ventuskartanon väistötiloihin, joissa kokoelmia säilytetään. Museon työntekijät puhdistavat kokoelmaa siellä. Kesäkuussa puhdistustyö oli puolivälissä.

– Alussa Kiepin museon väki kävi täällä lähes päivittäin etsimässä näyttelyesineistöä. Kun aloitetaan alakerran kanssa, ovat he täällä varmasti taas päivittäin, toteaa Pinalton projektipäällikköRiku Parkas.

Parkas ja Pinalton toimitusjohtajaArttu Siirilä esittelevät myös suuremman peuran pään, jonka nahka on palanut niin, ettei se enää ole pelastettavissa. Myös jonkin sortin sorkkaeläin, jolta puuttuu pää, joutuu raskasmetallijätteeseen.

Vielä kadoksissa on muun muassa kuuluisa kaksipäinen vasikka ja karhunraudat.

Alakerran siivous voidaan aloittaa, kun ylimääräiset kuormat on välipohjasta saatu pois.

Siirilä arvelee tämän ajoittuvan parin viikon päähän.

Alakerrassa on vähemmän jätettä kuin ylhäällä, joten sen puolesta siivous käy nopeammin. Hidastavaksi tekijäksi voi osoittautua tavaran siirtäminen, sillä jätevaunuja ja kurottajaa ei voi käyttää.

Museon työntekijät eivät myöskään ole vielä päässeet tutkimaan alakertaa niiltä osin, joissa välipohja on romahtanut.

Siivous aloitettiin heinäkuussa ja se on edennyt ajallaan.

– Tuhon laajuuden alkaa pikkuhiljaa hahmottamaan, kertoo Isoaho.

Raivaustyöntekijöitä on viisi. Lisäksi Pinaltolla on oma konservaattori, joka inventoi ja dokumentoi kohdetta.

Urakoitsija näyttää kuvaajalle ja toimittajalle myös sähköpääkeskuksen, joka on hiiltynyt mustaksi. Savun haju on edelleen vahva alakerrassa uuden rakennuksen puolella, missä sähkökeskus sijaitsee.

Palonviranomaiset ovat arvioineet palon lähteneeksi juuri sähkökeskuksesta. Vakuutusyhtiö on hyväksynyt syyn.

Museon uudemman rakennuksen puolella ei ole palovahinkoja, ainoastaan sammutuksen aiheuttamia vesivahinkoja sekä savua ja nokea.

Syyskuun aikana perustetaan suunnittelutyöryhmä, joka tekee suunnitelman museon palauttamiselle sen alkuperäiseen asuun.

Kyseessä on asiantuntijaryhmä, joka on erikoistunut juuri tämän tyyppisten kohteiden talokorjauksiin. Suunnittelutyöryhmä toimii ohjaustyöryhmän asettamien suuntaviivojen mukaan.

Ohjaustyöryhmä koostuu alunperin perustetun peruskorjaustyöryhmän ohella museotoimen edustajista, vakuutuslaitoksen teknisestä tarkastajasta, Elyn edustajasta, terveysvalvonnasta, palotarkastuksesta, rakennustarkastuksesta, kaupunkirakentamisen yksiköstä, kiinteistön hoidosta ja kaupunkiluvituksesta. Myös kokonaisurakoitsija Pinalto on mukana.

Peruskorjaustyöryhmässä taas on mukana kaupunginjohtaja, ympäristöjohtaja, sivistysjohtaja, Kiepin museopedagogi, ympäristösihteeri, rakennuspäällikkö sekä Kiepin ystävät ry.

– Suunnittelutyöryhmä turvautuu informaatioon, jota olemme saaneet kerättyä tästä kohteesta. Mitään ei pureta ennen selvitystä siitä, että mitä voidaan säästää ja ennallistaa. Taustalla oleva kulttuurihistoriallinen näkemys on kaiken a ja o, sanoo Isoaho.

Muun muassa palossa täysin tuhoutunut vesikatto on suunniteltava uudestaan.

Museon huputus tulee pysymään loppuun saakka.

– Emme ota riskejä sään tai turvallisuussyiden kanssa.

Toistaiseksi pidetään myös tiejärjestelyt, jotka sulkevat Itäisen Kirkkokadun liikenteeltä Kiepin kohdalla. Pienen Kirkkokadun kulkusuunta on myös vaihdettu Itäiseltä Kirkkokadulta Läntiselle Kirkkokadulle.

Isoaho vihjaa, että entistetyn museon paljastaminen osuisi hyvää saumaan kaupungin 400-vuotisjuhlallisuuksien kanssa.

Veikko Salkion luontokokoelmasta, Viljo Nissisen mineraalikokoelmasta ja Armas Järvelän perhoskokoelmasta koostuva Kiepin museo toimi vuosina 1823–1833 valmistuneessa kauppiasperheen asuintalossa, joka on suojeltu asemakaavalla. Museokortteli kokonaisuudessaan on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Kohtalokkaana tiistaina 29. tammikuuta riehui Kiepin 300-neliöisessä vanhassa rakennuksessa tuli. Kokoelmat saatiin pääosin pelastettua tuholta.