Paikallisuutiset

Kiina-argumentin kuluneet käsitykset kumottiin Kokkolassa, kun opiskelijat kokoontuivat ilmastolakkoon

KOKKOLA

Lievää itätuulta ja pilvinen taivas. Kokkolan Kauppatorilla on suomalainen vappusää.

Tuntuu kuin oltaisiin pakkasen puolella. Helpointa olisi ollut jäädä kotiin.

– Miksi ihmeessä en olisi lähtenyt tänne? Minulla ei ollut mitään tälle päivälle, sanoo kokkolalainen abiturienttiEetu Saari.

Olen kuullut Kiina-argumentteja kolme päivää putkeen. Noora Pyysalo

Opiskelijat eri puolilla Suomea lakkoilivat ilmaston puolesta perjantaina. Kokkolassa kokoonnuttiin kaupungintalon edustalla, torin kivisellä esiintymislavalla.

Paikalla oli opiskelijoita ainakin Kokkolan suomalaisesta lukiosta ja Centria-ammattikorkeakoulusta sekä kaksi vasemmiston eduskuntavaaliehdokasta.

Pettymys oli se, että osallistujien määrä jäi alle kahdenkymmenen.

"Mis kaikki on?", kaikui centrialaisen suusta.

Teot lähtevät sanoista.

Siksi kyseenalaista on se, että nuorten ilmastopuheenvuoroihin on vastattu holhousmentaliteetilla ja vähättelyllä. Keski-ikäiset ovat kirjoitelleet somessa lapsista ilmastopropagandan aseina.

Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijaNoora Pyysalo tuntee problematiikan.

– Olen kuullut Kiina-argumentteja kolme päivää putkeen, kun olen puhunut ilmastolakosta.

Kiina-argumenteilla Pyysalo viittaa seuraavaan kysymykseen: miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset saastuttavat kuitenkin?

Eetu Saari jatkaa, että kyseessä on järjetön argumentti. Miksei pienikin maa kantaisi vastuutaan?

– Voimme vaikka lopettaa Kiinassa tehtyjen vaatteiden lennättämisen. Kun vaatteita ei osteta, niitä ei tehdäkään.

YK:n mukaan muotiteollisuuden hiilijalanjälki on suurempi kuin lento- ja laivaliikenteen yhteensä.

Saaren tuntuma on se, että vaikka teoissa on eroavaisuuksia, on nuorilla "yksi yhtenäinen kanta" tarpeesta hillitä ilmastonmuutosta.

Suhtautuminen ilmastonmuutokseen tuo samalla esille ikäpolvien väliset erot. Nuorista juuri kukaan ei harrasta niin sanottua öyhöämiskulttuuria sosiaalisessa mediassa.

– Sellaista ei ole. Sen sijaan ilmastolakon kaltaisiin tempauksiin saatetaan suhtautua tyyliin "hyvä teille, mutta minä en mukaan lähde". Sitten on se Kiina-argumentti, Pyysalo nauraa.

Entä ne teot?

Kuinka nuoret vastaavat kritiikkiin, jonka mukaan lakkoilun päätyttyä kukaan ei oikeasti ole valmis tekemään ratkaisevia elämätapamuutoksia?

Keskipohjanmaa kysyi tätä kolmelta ilmastolakkolaiselta.

– Olen ollut kolme vuotta kasvissyöjä. Se lähti ex tempore -pohjalta. Matkustaminen on vaikeampi asia, sillä maailman näkeminen on oleellista nuorelle. Pyrin kuitenkin välttämään lentämistä. Viimeksi Amsterdamissa valitsin junan lentämisen sijaan Lontooseen mennessäni. Lento olisi ollut nopeampi ja halvempi. Syrjäisessä Suomessa vastaava ei ole yhtä helppoa, sanoo Eetu Saari.

Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijaSilja Sydänmetsä on vähentänyt punaisen lihan syömistä.

– Vaatteeni pyrin ostamaan kirpputoreilta, Sydänmetsä sanoo.

Pyysalo puolestaan kertoo siirtyneensä semivegetaristista lakto-ovo-vegetaristiksi.

Semivegetaristi ei käytä ruokavaliossaan punaista lihaa, mutta ruokavalioon sisältyy kasvikunnan tuotteiden lisäksi siipikarjaa, kalaa ja kananmunaa. Lakto-ovo-vegetaristin ruokavalioon taas kuuluvat kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteet ja kananmuna.

– Lisäksi pyöräilen autokyytien sijaan, Pyysalo jatkaa.

Kokkolassa lakkoiltiin ilmastotekojen puolesta ensimmäisen kerran maaliskuun puolivälissä. Silloin Kauppatorille kokoontui kuutisenkymmentä koululaista ja parikymmentä vanhempaa.

Tämänpäiväinen tapahtuma oli suunnattu opiskelijoille toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.

Miksi mielenilmaus toteutetaan torilla kokoontuen eikä esimerkiksi kaupungin läpi marssien?

– Se vaihtelee. Jossain päin marssitaan, jossain istutaan, vastaa Kokkolassa ilmastolakkotapahtumia alulle laittanutInka Österbeg, Kokkolan suomalaisen lukion opiskelija.

Eetu Saaren mukaan huoli ympäristöstä ei katoa minnekään lakkojen jälkeen.

– Asioita pitää alkaa tapahtua. Ääntä pitää saada paljon nykyistä enemmän kuuluviin.

Saarta harmittaa se, että eduskuntavaaleista ei tullut ilmastovaaleja.

– Olisin kaivannut enemmän konkretiaa ja räväkkyyttä ilmastoteemoista.