Paikallisuutiset
Kokkolan kaupunki on ehdottanut uutta liputuspäivää – Suomalaiset suhtautuvat uusiin liputuspäiviin varauksella kahdesta syystä, ja ehdotuksen läpivieminen on kestänyt pahimmillaan 30 vuotta
Tiesitkö, että kälviäläinen Lucina Hagman oli muun muassa ensimmäinen professorin arvonimen saanut suomalaisnainen ja ensimmäisen suomenkielisen yhteiskoulun perustajajäsen?
Kokkolan kaupunki on päättänyt ehdottaa suomalaisen koulutuksen uranuurtajan Hagmanin mukaan nimettyä uutta liputuspäivää, jota juhlittaisiin tasa-arvoisen suomalaisen koulutuksen päivänä.
Kokkolan kaupungin kulttuuritoimenjohtajaSampo Purontaus kertoo, että aloite liputuspäiväehdotukseen lähti kahdelta kälviäläislähtöiseltä yksityishenkilöltä. Ehdotusta on ollut suunnittelemassa alkuvuodesta asti työryhmä, johon kuuluu Purontauksen ja sivistysjohtajaPeter Johnsonin lisäksi Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat sekä Kälviän Martat. Lucina Hagman olikin aikoinaan perustamassa Marttaliittoa.
– Kansainvälinen arvostus suomalaista koulutusta kohtaan on suuri, mutta koulutusta ei ole kuitenkaan huomioitu aiemmin liputuksella. Tasa-arvoisuus liputuksessa tarkoittaa myös sitä, että sosiaaliset lähtökohdat eivät vaikuta koulutuksessamme. Suomalainen koulujärjestelmä ei tee eroa oppilaiden välillä, mikä tekee siitä poikkeuksellisen, listaa kulttuuritoimenjohtaja.
Vaikka Suomessa kansalaisilla on liputusvapaus, suomalaiset kokevat sen velvollisuutena. Hanne Huvila sisäministeriön erityisasiantuntija
Asia etenee kesäkuun aikana sisäministeriöön ja Helsingin yliopiston almanakkatoimistoon, joita Kokkolan kaupunki aikoo seuraavaksi lähestyä.
– Suomessa liputuskalenteri on kovasti kilpailtu. Emme voi sanoa, että olisi selvää, että ehdotus menee läpi. Mutta kyse on kuitenkin niin suuresta asiasta kuin koulutus, joten olemme luottavaisia, että ehdotukseen suhtaudutaan myönteisesti, Purontaus toteaa.
Liputuspäivän ajankohdasta on keskusteltu yhdessä työryhmän kanssa. Koulujen aloituspäivään 1. syyskuuta päädyttiin, koska ennen koulut alkoivat samana päivänä. Lucina Hagmanin syntymäpäivä 5. kesäkuuta osui liian lähelle puolustusvoimain lippujuhlan päivää.
ErityisasiantuntijaHanne Huvila sisäministeriöstä kertoo, että on olemassa kahdenlaisia liputuspäiviä, virallisia ja vakiintuneita. Merkkihenkilöiden liputuspäivät ovat vakiintuneita. Virallisena liputuspäivänä sisäministeriö antaa määräyksen liputtaa, kun taas vakiintuneena päivänä muille kuin valtion virastoille liputus on vain suositeltavaa.
– Niillä on muuten vain teennäinen ero. Hyvään suomalaiseen liputuskulttuuriin kuuluu, että merkittyinä päivinä liputettaisiin, Huvila esittää.
Tänä vuonna uusia liputusehdotuksia on tullut vain pari, kun aiempina Suomen juhlavuosina niitä vastaanotettiin jopa 15. Huvila arvioi, että esityksiä tulee keskimäärin 3–10 vuodessa. Ei ole poikkeuksellista, että ehdotus tulee kaupungilta, sillä usein yksityinen toimija tai järjestö on ollut idean takana ja saanut kaupungin tuen.
Suurin osa liputuspäiväehdotuksista kuitenkin hylätään. Huvilan mukaan merkkihenkilön liputuspäivän valinnalle ei ole olemassa mitään tiettyjä kriteerejä, vaan esityksen luonteella ja kannatuksella on suurin merkitys.
– Päätöksissä katsotaan aina kansalaisten kannatusta liputuspäivälle. Sisäministeriön tulee harkita, ettei liputuspäiviä tule kalenteriin liikaa ja että liputuksen arvokkuus säilyisi. Meille tulee hyvin herkästi palautetta kansalaisilta uusista liputuspäivistä, sillä lipuista vastaavat eivät jaksaisi aina liputtaa. Se aiheuttaa heille vaivaa ja kustannuksia. Vaikka Suomessa kansalaisilla on liputusvapaus eli on vain suositeltavaa liputtaa, suomalaiset kokevat sen velvollisuutena.
Kansalaisten mielipidettä on mitattu muun muassa otakantaa.fi -sivustolla, jonne kansalaiset voivat kertoa kantansa uudesta liputuspäivästä.
Päätösprosessi kestää usean vuoden. Pahimmillaan siinä on kestänyt 30 vuotta, sillä Jean Sibeliuksen päivää ehdotettiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja päivä vakiinnutettiin vasta vuonna 2011. Huvilan mukaan prosessi on nopeutunut viime vuosikymmenistä. Lapsen oikeuksien päivän vakiinnuttamisessa meni kuitenkin seitsemän vuotta. Suositus liputuksesta annettiin vuonna 2013. Vakiintunut liputuspäivä on ensimmäistä kertaa ensi vuonna.
Minna Canth on ainut suomalaisnainen, jolle on saatu vakiintunut liputus vuonna 2007. Huvila toteaa, että naisten vähyys liputuksissa on aiemmin liittynyt laajempaan yhteiskunnan kehittymättömyyteen.
– Mutta nykyään esimerkiksi äitienpäivän muuttuminen viralliseksi liputuspäiväksi ja tänä vuonna isänpäivän virallistaminen kertovat liputuksen tasa-arvoistumisesta, erityisasiantuntija toteaa.
Kommentti
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
