Paikallisuutiset

Kokkolan satama takoi alkuvuonna hurjat kasvuluvut – syksykin näyttää hyvältä: "Väylän syvennys parantaa kilpailukykyä", sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo ensi vuodesta

Kokkolan satama tahkosi alkuvuonna hurjat kasvuluvut eikä laskusuhdannetta näy kaukana ulapallakaan.

Kokkolan kaupungin omistama satama on porskuttanut kovassa myötätuulessa vaikeasta koronatilanteesta huolimatta. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla sataman liikennemäärien kasvu oli jopa 37 prosenttia viimevuotiseen vastaavan ajankohdan liikenteeseen verrattuna.

Huikean hienon tilanteen taustalla sanoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting olevan Venäjän transito-liikenteen kasvavat tonnimäärät sekä keskisen Suomen teollisuuden lisääntyvä Kokkolan sataman käyttö lähinnä vientiin.

Suotuisana Witting näkee myös kesän tilanteen, vaikka vientimäärissä onkin notkahdusta.

– Pystymme ennakoimaan muutamia kuukausia eteenpäin, ja tällä aikavälillä liikennemäärät jatkuvat kuta kuinkin normaalisti. Kasvu on koronan vuoksi taittunut, mutta matalasuhdannetta ei ole ainakaan vielä tiedossa, Torbjörn Witting kertoo.

Kasvu on koronan vuoksi taittunut, mutta matalasuhdannetta ei ole ainakaan vielä tiedossa Torbjörn Witting Toimitusjohtaja, Kokkolan Satama Oy

Hänen viestinsä on sangen lohdullinen koko vientiteollisuudelle, sillä syksystä on yleisesti ennustettu vaikeaa koronapandemian seurauksien iskettyä vasta viiveellä raskaaseen teollisuuteen. Pohjanmaalla teollisuuden tuotannosta jopa 74 prosenttia menee vientiin, ja viennin näkymät ovatkin Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtajanJukka Häkkisen mukaan avainroolissa alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden kehityksessä.

Wittingin mukaan Kokkolan sataman liikenteestä 70 prosenttia muodostuu viennistä ja 30 prosenttia tuonnista. Viime vuonna satama laivasi noin 6,6 miljoonaa tonnia tavaraa ja maahan ja maasta pois.

Kokkolan satamassa Venäjän tulevaa tavaraliikennettä operoiva M. Rauanheimo arvioi toimitusjohtajansaJoakim Laxåbackin mukaan alkuvuoden kehityksen olleen suorastaan erinomainen. Venäläinen rautapellettejä Suomen kautta maailmalle vievä suuryritys lisäsi rautapellettien vientiään ja laivausmäärät Kokkolasta olivat ennätyssuuret.

– Nyt kesällä vientimäärät laskevat, mutta asiakkaamme ennakoi tonnimäärien taas kasvavan syksyllä. Notkahdus johtuu autoteollisuuden keväisestä hiljenemisestä, johon terästeollisuus reagoi viiveellä. Syksyn näkymät ovat kesää valoisammat.

Rauanheimolla selluvienti Vuosaaresta ja lannoitevienti Kotkasta ovat kehittyneet alkuvuodesta suotuisasti. Sitä vastoin kivihiilen laivaus Porista on ollut hiljaisempaa, mutta varsinainen koronapandemia heijastuu ehkä eniten konttivientiin.

– Kaiken kaikkiaan meidän satamissa on riittänyt työtä. Emme myöskään näe syksylle suuria huolia, Laxåback kertoo.

Tilastollisesti Suomen viennillä on kuitenkin vaikeuksia.

JohtajaPetri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta kertoo toukokuun tavaraviennin jääneen tullin laskelmien mukaan jopa yli 30 prosentilla edellisen toukokuun määristä. Koko alkuvuonna tullissa kirjattiin lähes 20 prosentin viennin lasku. Taantuminen ei Vuorion mukaan näy tasaisesti kaikilla toimialoilla, mutta koronapandemian vaikutukset ovat silti selvät.

– Silti syksyn tilanteesta on vaikea sanoa vielä mitään. Viimeisin yrityskyselymme osoitti, että vientiteollisuuden näkymät ovat yhä vaisut eikä nopeaa elpymistä odoteta, Vuorio kommentoi.

EU:ssa neuvotellaan parhaillaan jopa 750 miljardin euron elvytyspaketista. Johtaja Vuorion mukaan yhteisessä elvyttämisessä hyvää on se, että, elvytys kohdistuu eurooppalaisten investointien edistämiseen. Samalla tulee varmistaa, että varat ohjautuvat oikeisiin kohteisiin.

– Investointien edistäminen on tervetullutta. Se luo kysyntää Suomen vientiteollisuudelle. Nyt on vain pidettävä huoli siitä, että investointien kilpailutus on avointa, jotta suomalaisyritykset voivat osallistua julkisiin hankintoihin tasapuolisesti, Vuorio miettii.