Paikallisuutiset

”Laitehoito antoi uuden elämän”, toteaa uniapneaa sairastava himankalainen Tuula Tilus – Uniapnealähetteiden määrä on kasvanut Keski-Pohjanmaalla viime vuosina räjähdysmäisesti

Jo kuukauden kokemusten perusteella vaikea-asteista uniapneaa sairastavaTuula Tilus Himangalta sanoo hengityslaitteen antaneen hänelle uuden elämän.

– Elämänlaatuni on täysin muuttunut. Olen ikionnellinen! Ennen nukuin jopa yli puolenpäivän ja olin silti väsyksissä, nyt herään yhdeksältä ilman päänsärkyä ja ”aivosumua”. En enää nukahtele nojatuoliin, ja jaksan paljon enemmän, hän riemuitsee.

Tänä vuonna tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että Tiluksella saattoi olla nukkuessa hengityskatkoja tunnin aikana jopa 48. Laitteen ansiosta katkot ovat loppuneet käytännössä kokonaan. Samalla katosivat sydänoireet, joiden vuoksi Tilus oli keväällä hakeutunut lääkäriin.

– Olisin varmasti kuollut ilman hoitoa, Tilus toteaa.

75-vuotiaalla Tiluksella on muitakin sairauksia: lievä MS-tauti, verenpainetauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Uniapnean mahdollisuutta oli tutkittu jo 15 vuotta sitten, mutta silloin se todettiin vain lieväksi. – Yhdistin väsymyksen MS-tautiin. Mutta kuorsasin niin paljon, että lapsenlapseni eivät voineet nukkua samassa huoneessa ja lapseni sanoivat hengitykseni olevan hirveän raskasta.

Moderni hengityslaite on pienikokoinen koje. Siitä kuuluva suhina on vaimeampi kuin esimerkiksi huoneilmastoinnin ääni.

Laitteeseen kuuluu nenän ja suun päälle laitettava maski, jonka remmit säädetään unihoitajan avustuksella sopiviksi. Oikein säädetyn laitteen ei pitäisi käytännössä juuri tuntua.

Laitteen käyttöön tottumiseen tarvittava aika vaihtelee viikosta pariin kuukauteen. Moni on kokenut heti ensimmäisen yön jälkeen elämänlaatunsa ja vireystilansa parantuneen niin olennaisesti, että paluu aikaisempaan ei tule kyseeseen.

Tuula Tilus kertoi tottuneensa laitteeseen noin viikossa. Hän uskoo vahvan motivaation ja myönteisen asenteen helpottaneen sopeutumista.

Tilus sanoo ymmärtävänsä niitäkin, jotka kokevat laitteen epämukavaksi tai epäesteettiseksi ja jättävät sen käyttämättä.

– Itse ajattelen kuitenkin, että täytyy ottaa myönteinen kanta. Laite on minulle elinehto, ja vaikka itse olen vähän ulkonäkökeskeinenkin, vedän sen mielelläni yöksi päähäni. Tosin en ottaisi ketään viereeni, Tilus nauraa.

UnihoitajaMarkku Keski-Rahkonen Keski-Pohjanmaan keskussairaalan keuhkopoliklinikalta sanoo uniapnealähetteiden määrän kasvaneen hurjaa vauhtia erityisesti edellisten viiden vuoden aikana.

– Tilannetta kuvaa se, että ensimmäisinä vuosina hoitolaitteita jaettiin meillä enintään 20 vuodessa ja tänä vuonna niitä menee jo noin 250, Keski-Rahkonen kertoo.

K-P:n keskussairaalassa uniapneaa eli unen aikaisia hengityskatkoksia on hoidettu vuodesta 1991 alkaen.

Uniapnean yleistymistä selittää Keski-Rahkosen mukaan se, että asia on ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Tauti on yhä tunnetumpi ja ihmiset osaavat paremmin hakea siihen apua.

Oirekirjo on lavea ja voimakkuudeltaan vaihteleva. Ääritapauksessa ihmisellä voi olla jopa vaikea uniapnea ilman mitään koettuja oireita, koska tauti kehittyy hitaasti ja huomaamattomasti ihmisen sopeutuessa oireisiinsa.

Päivällä mahdollisesta uniapneasta kielivät väsymyksen lisäksi kuiva suu ja kurkku, aamupäänsärky, keskittymiskyvyn ja muistin häiriöt sekä hallitsematon torkahtelu.

Yöoireista kuorsaus on klassinen, muttei silti varma oire. Muita yöoireita ovat levoton yöuni ja hikoilu. Selviä hälytysmerkkejä ovat hengityskatkot ja heräämiset tukehtumisen tunteeseen.

Uniapnea todetaan tyypillisesti keski-iässä, kun kehon kyky kompensoida oireita heikkenee.

Muusikko Olli Lindholmin äkillinen menehtyminen uniapneaan sai monet säikähtämään.

– Totta kai kyseessä on vakavasti otettava sairaus. Mutta tänä päivänä siihen on hyvä diagnostiikka ja hyvät hoitokeinot, Keski-Rahkonen rauhoittelee.

Hän kutsuu uniapneaa uudeksi kansantaudiksi. Riskitekijöitä ovat kakkostyypin diabetes, korkea verenpaine sekä ylipaino. Uniapnea on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin sekä aivoinfarktiin.

– Ei ole mitään yksinkertaista selitysmallia siitä, mikä on syy ja mikä seuraus. Huonolaatuinen uni haittaa kehon normaaleita prosesseja ja jos sairastaa uniapneaa, riski saada muitakin sairauksia kasvaa.

Käsitys uniapneasta vain keski-ikäisten lihavien miesten tautina joutaa joka tapauksessa romukoppaan. Uniapneaa sairastetaan vauvasta vaariin kokoon tai sukupuoleen katsomatta.

Sairastumiselle altistavat perimän ja ylipainon lisäksi kasvojen rakenne, pieni alaleuka, ylipurenta, kitalakihalkio, iso kieli, suuret kita- ja nielurisat sekä nenän väliseinän vinoumat.

Uniapneaa on monen asteista ja hoitokeinot valitaan yksilöllisesti taudin vakavuusasteen mukaan. Laitehoitoa annetaan, kun kyse on keskivaikeasta tai vahva-asteisesta uniapneasta, jota ei saada kuriin elämäntapoja muuttamalla, asentohoidolla tai näiden yhdistelmällä.

Asentohoito tarkoittaa keinoja, joilla potilas totutetaan nukkumaan kyljellään esimerkiksi tennispallon avulla. Elämäntapamuutokset tarkoittavat käytännössä painonpudotusta, tupakan hylkäämistä ja alkoholinkäytön rajoittamista ja ne toteutetaan myös laitehoidon kanssa.

Leikkauksestakin voi olla apua, jos esimerkiksi potilaalla on ahtaat hengitystiet. Jotkut saavat avun kuorsauskiskosta.

Suomessa hengityslaitteen saavat lain nojalla kaikki vaikeaa uniapneaa sairastavat. Tällä hetkellä laitetta joutuu kuitenkin odottamaan keskimäärin pari kuukautta. Riskiammateissa kuten kuljetustehtävissä työskentelevät käsitellään aina kiireellisinä tapauksina.

Pitkä odotusaika selittyy resurssien puutteella. Keski-Rahkosen mukaan laitteita riittäisi, mutta muita resursseja ei ole osattu mitoittaa oikein, koska sairastavien määrä on alkanut selvitä vasta nyt.

Keuhkopoliklinikalla hoidetaan unihäiriöistä vain uniapneaa, mutta unihoitaja voi havaita viitteitä muistakin unihäiriöistä ja ohjata potilasta hakemaan apua näihin.

– Univaje on vielä uniapneaakin isompi kansanterveyden ongelma. Keski-Rahkonen toteaa.