Kokkola-lehti

Lehmukset pitää kaataa, tilalle taimia – Kokkolan Rantakadun katuremontti alkaa viikon suunnitellusta myöhässä

Kokkola

Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaTiina Isotalus seisoo Kokkolan Rantakadulla lehmuksen alla. Samalla hän seisoo vanhan ja uuden taitekohdassa.

Kun maantiemainen Rantakatu muutetaan kaupunkimaiseksi bulevardiksi, tarkoittaa se kaatotuomiota hyvään mittaan ehtineille lehmuksille.

Se on hullunkuristakin, sillä uudistuksella haetaan nimen omaan vehreyttä; harmaan ja kalsean kukistamista. Kokkolan kaupungin infrasuunnittelijaTero Luokkala avaa tilannetta.

Kyseessä on ollut todella tyypillinen suomalainen, ylileveä ja ei-kaupunkimainen taajamakatu. Tiina Isotalus

­– Puut joudutaan valitettavasti kaatamaan, mutta tilalle, ei tosin ihan niin tiheään kuin nykyään, tuodaan uusia. Taimet yritetään istuttaa mahdollisimman isoina, Luokkala kertoo.

Kokkolassa aiotaan käyttää kaupungin rakennusmessualueelta tuttua tekniikkaa: Rantakadun puille jätetään tavanomaista enemmän kasvualustaa rakenteiden alle.

– Kun juuret pääsevät pidemmälle, puut kasvavat isommiksi. Uskon, että kadun vihervaikutelma kasvaa, sillä puita tulee molemmin puolin, sanoo Luokkala.

Helsingissä on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko Vallilasta pakko kaataa yli sata vanhaa lehmusta.

Puut kaupunkimaisemassa ovat ihmisille tärkeitä, mikä saatetaan vielä huomata mielipidesivuilta Keski-Pohjanmaallakin.

– Ainahan puiden kaataminen herättää keskustelua, mutta tavallaan teemme pitkäaikaista työtä. Puhumme Rantakadun ilmeestä 40–50 vuodeksi eteenpäin, sanoo Luokkala.

Rantakadun remontin piti alkaa ensi maanantaina. Aikataulua on jouduttu kuitenkin löysentämään.

– Aloitusta siirrettiin viikolla eteenpäin, työt alkavat 12. elokuuta. Se liittyy työmaajärjestelyihin, kuten kaivinkoneiden saatavuuteen, sanoo Luokkala.

Nykyiset lehmukset saavat lepatella lehtiään siihen saakka.

– Kaatamiset tehdään töiden alkaessa. Uudet taimet istutetaan vielä kesän aikana, jatkaa Luokkala.

Tiina Isotalus oli laatimassa Kokkolan kaupunkikeskustan kehittämisohjelmaa, joka julkaistiin vuonna 2016. Ohjelmassa Rantakadun tulevaisuus nähtiin puistokatuna.

Niin on nyt käymässä.

Jalkakäytävät levenevät, pyöräilijät saavat oman kaistansa. Kokonaisuudessaan ajokaista kapenee ja vapauttaa tilaa jalankululle. Pysäköintijärjestelyt selkenevät nykyisestä.

Rantakatu olikin päivityksen tarpeessa, aloittaa Isotalus.

– Kyseessä on ollut todella tyypillinen suomalainen, ylileveä ja ei-kaupunkimainen taajamakatu. Yksisuuntaisuus on korostanut vaikutelmaa. Lisäksi kevyen liikenteen väylät ovat olleet epäviihtyisät. Rantakatu saa urbaanin kasvojenpesun, Isotalus sanoo.

Peltomarkettien ja nettikaupan puristuksiin jääminen on vanhan virren veisaamista myös Kokkolan ydinkeskustassa. Kyseessä on ajan sävel, jota ei niin vain muuteta.

Isotaluksen mukaan hereillä on oltava.

– Keskustoissa kaikkialla on käynnissä muutos. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia palveluista, kuten ravintoloista ja kahviloista. Viihtyminen on entistä tärkeämpää. Niin sanottu rättikauppa on hiipumassa.

Tätä teoriaa tukee Kokkolan ydinkeskustan viimeisin ison profiilin lähtijä. Keskiviikkona Pukumies kiitti Instagram-seuraajiaan "yhteisestä matkasta". Kokkolan ja Seinäjoen myymälät sulkeutuivat. Jatkossa Pukumies palvelee Rovaniemellä.

Puhe olohuonemaisesta kaupunkiympäristöstä on yleistynyt kaikkialla Suomessa. Olohuonemaisuus tarkoittaa paikkoja, joissa palveluiden ja elämysten rooli korostuu.

Kauppakeskus Chydeniassakin saatetaan nähdä lähivuosina entistä enemmän tapahtumia.

Isotalus olisi valmis miettimään myös "julkisesti tuetun" tilan vaihtoehtoa.

– Paras esimerkki on Helsingin Oodi. Miksei yleishyödyllisiä tiloja voisi olla kauppakeskuksissakin? Chydeniasta toivon, että ainakin pintaremontti ja vessat saataisiin kuntoon. Pitäisi ymmärtää Chydenian rooli keskikaupungin sydämenä, Isotalus kertoo.