Metsä on erinomainen keino hajauttaa sijoitussalkua

Metsän omistamisella ja metsänhoidolla on pitkät perinteet Suomessa, mutta nykyään metsäsijoittaminen toimii yhä useammalle sijoittajalle myös strategisena työkaluna sijoitussalkun riskien hallintaan.

Tämä perustuu ennen kaikkea metsän matalaan korrelaatioon muiden omaisuusluokkien kanssa. Kun osakemarkkinat reagoivat herkästi suhdannevaihteluihin ja maailmanpolitiikkaan, metsän tuotonmuodostus noudattaa erilaista logiikkaa.

Lisäksi metsä toimii salkussa reaaliomaisuutena, joka tarjoaa historiallisesti tehokasta suojaa inflaatiota vastaan. Se tasaa salkun kokonaisriskiä ja tuo turvaa silloin, kun muut markkinat ovat epävarmuuden tilassa.

Miten metsäsijoituksen tuotto muodostuu?

Kuten asuntosijoittamisessa, myös metsässä paras tili tehdään usein jo ostohetkellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sijoittajan kykyä tunnistaa ja löytää vapailta markkinoilta kohteita, jotka ovat syystä tai toisesta aliarvostettuja.

Toisin kuin pörssiosakkeissa, joissa hinta on kaikille sama, metsätilojen hinnoittelu ja pyyntihinnat vaihtelevat suuresti. Kahden paperilla samankaltaisen tilan todellinen tuottoarvo voi poiketa toisistaan merkittävästi ja taitava ostaja voi tehdä jopa 100 % tuottoja heti ostohetkellä.

Myyjän näkökulmasta yllä kuvattu tilanne on tietysti se pahin mahdollinen. Mikäli olet perinyt metsäomaisuutta, etkä ole varma sen arvosta, niin metsän myynti kannattaakin jättää ammattilaisen hoidettavaksi, jotta et tule myyneeksi omaisuuttasi alihintaan.

Muita tuottoon vaikuttavia tekijöitä

Kun metsätila on hankittu, sijoituksen tuotto alkaa kertyä kolmesta päälähteestä, joita ovat:

- Puun biologinen kasvu

- Puun markkinahinta

- Metsätilan arvonkehitys

Puusto kasvaa tilavuutta joka vuosi ja suhdanteista riippumatta. Kasvun myötä puu myös järeytyy, jolloin se siirtyy arvokkaampaan hintaluokkaan: kuitupuusta tukkipuuksi.

Puun kantohinnat vaihtelevat teollisuuden kysynnän mukaan, mutta pitkässä juoksussa hinta on seurannut yleistä hintatasoa. Metsä onkin toiminut hyvänä suojana inflaatiota vastaan.

Metsämaan kysyntä on kasvanut tasaisesti, mikä on nostanut tilojen markkina-arvoa. Sijoittaja voi hyötyä siis puunmyyntitulojen lisäksi myös itse maapohjan arvonnoususta.

Tarjolla on myös aidosti passiivista tuloa

Olet perinyt tai hankkinut metsää, mutta suora hallinnointi tuntuu liian työläältä? Tässä tapauksessa vaihtoehtona on myös oman tilan liittäminen yhteismetsään.

Kyseessä on malli, jossa sijoittaja vaihtaa omistamansa metsän, sen arvoa vastaavaksi osuudeksi laajaa, ammattimaisesti hoidettua metsäkokonaisuutta. Muutos tuo mukanaan 100 % vapautuksen metsätöistä sekä selkeitä mittakaavaetuja.

Koska yhteismetsällä on hallussaan suuria pinta-aloja, se pystyy kilpailuttamaan puukaupat tehokkaammin ja saamaan puusta usein paremman hinnan kuin yksittäinen metsänomistaja. Sama tehokkuus pätee kuluihin, kun metsänhoitotyöt urakoidaan suurina kokonaisuuksina, niiden yksikkökustannukset laskevat.

Ratkaisu on myös veroteknisesti tehokas ja vaivaton. Yhteismetsä on itsenäinen verovelvollinen, eli se hoitaa verojen maksun tuloksestaan itse. Tämän jälkeen jaettava ylijäämä on osakkaalle verovapaata. Tilille maksettava vuotuinen tuotto – tyypillisesti noin 1–3 % osuuden arvosta – on siis saajalleen puhdasta tuloa, josta ei tarvitse enää huolehtia verottajan suuntaan.