Paikallisuutiset

"Mihin me tästä muuttaisimme?" – Entinen lapsiperheen talo on nyt eläkeläisten koti, jossa taide ja musiikki ovat pääosassa, katso video – Kaisu ja Raimo Joensuun talossa on varauduttu myös tulevaan

Kuvataiteen lisäksi musiikki on olennainen osa Kaisu ja Raimo Joensuun kotia. Alun perin lapsiperheen tarpeisiin rakennettu talo on nyt kahden eläkeläisen koti, jossa asukkaiden kiinnostuksen kohteille on annettu reilusti tilaa.

Kun vieras ajaa Kaisu ja Raimo Joensuun talon pihaan Evijärven Tervosella, tietää heti tulleensa oikeaan osoitteeseen.

Talon emäntä on Evijärven yläasteen ja lukion eläkkeellä oleva pitkäaikainen kuvaamataidon lehtori, jonka taide ei rajaudu pelkästään kodin sisäpuolelle. Rakennuksen ulkoseinille on ripustettu useampi Kaisu Joensuun värikylläinen teos.

Kaisu ja Raimo Joensuu ovat asuneet nykyisessä kodissaan yli 44 vuotta. Taiteen täyttämä koti on 1970-luvun omakotitalo, jota on vuosikymmenten varrella muokattu asujiensa elämänvaiheiden mukaan.

Alun perin Joensuut rakensivat talon paikallisen talotehtaan elementeistä kolmelapsisen perheen kodiksi.

– Muutto oli itsenäisyyspäivänä 1977, muisteleeRaimo Joensuu.

Taloon tehtiin perusteellinen korjaus 1990-luvun alussa vesivahingon jälkeen, ja rakennusta on ehditty remontoida tämän jälkeenkin. Tiloja on vuosien aikana muokattu ja seiniä jopa siirretty tarpeen mukaan.

Lasten aikuistuttua ja muutettua kotoa talossa ja sen sisustuksessa on näkynyt entistä enemmän Kaisu ja Raimo Joensuun elämänurat, ammatit ja kiinnostuksenkohteet.

Katso video Joensuiden kodista:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Omaleimaisuutta pariskunnan kotiin tuovat Kaisu Joensuun maalaukset, joita on esillä talon jokaisessa huoneessa.

Kaisu Joensuu sanoo, että hänellä on ollut aina pakottava tarve tehdä omaa taidetta, mutta lasten ollessa pieniä omalle tekemiselle ei juuri ollut aikaa. Ajan kuluessa tilanne kuitenkin muuttui.

Kaisu Joensuu kertoo, että vuosien saatossa hänen ajatuksensa taiteesta on muuttunut. 1990-luvulta lähtien hänelle on ollut tärkeää, että teoksissa on jokin sanoma.

– Aiemmin tein enemmän perinteistä taidetta, mutta sitten minulle tuli kausi, että halusin tehdä töitä, jotka vaikuttavat katsojaan ja puhuttelevat ihmisiä,Kaisu Joensuu toteaa.

– Työn taustalla on oltava joku tapahtuma tai muuta dramatiikkaa.

Nykyään Kaisu Joensuulla on teoksilleen aika usein jo nimi valmiina ennen kuin hän on maalannut ensimmäistä siveltimenvetoa.

Tarvittaessa hän tarttuu teoksissaan hyvin ajankohtaisiinkin aiheisiin. Esimerkiksi vuonna 2020 hän teki sydänaiheisen teossarjan, jossa hän käsitteli koronan aiheuttamaa tunteidenkirjoa.

Voimakkaiden värien lisäksi Kaisu Joensuu on tottunut käyttämään teoksissa rohkeasti erilaisia materiaaleja. Tarvittaessa hän saattaa käyttää maalauksensa pohjana vaikkapa vanhaa saunanlaudetta tai sommitella teoksensa pienistä puupalikoista. Monet Kaisu Joensuun työt ovat kolmiulotteisia.

Koska monet töistä ovat massiivisia, niiden paikkoja vaihdellaan melko harvoin. Valinnanvaraa kyllä olisi: Kaisu Joensuun käsissä on syntynyt vuosikymmenien varrella kymmeniä teoksia.

– Se olen yleensä minä, joka sanoo että nyt vaihdetaan tauluja seinille, Raimo Joensuu sanoo.

Nykyään Kaisu Joensuu maalaa lähinnä kesäisin, kun voi maalata ulkona, jossa maalikäryt eivät ota henkeen.

– Joka vuosi tulee tehtyä jotain tuoretta paikallisen kuvataideyhdistyksen vuosinäyttelyyn vietäväksi, Kaisu Joensuu kertoo.

Kuvataiteen ohella olennainen osa Joensuiden kotia on musiikki, joka on talon isännän intohimo. Raimo Joensuu on toiminut pitkään muun muassa musiikinopettajana ja eläkkeelle hän jäi Härmänmaan musiikkiopiston rehtorin paikalta. Hän on myös johtanut monia kuoroja.

Perheen Pasi-pojan entisen makuuhuoneen seinä onkin puhkaistu ja tila yhdistettiin olohuoneen kupeeseen Raimo Joensuun omaksi musiikkihuoneeksi, joka on täynnä levyjä, nuotteja ja musiikkiaiheisia kirjoja.

– LP-levyt annoin jo eteenpäin jälkikasvulle, kun ne tuntuivat poikaa kiinnostavan, kertoo Raimo Joensuu.

Musiikkihuoneen peräseinällä on myös sähköpiano, jolla talon isäntä tykkää improvisoida. Musiikkihuoneessa on esillä myös isännän itse ottamia ja vedostamia maisemavalokuvia. Valokuvaus on ollut Raimolle tärkeä harrastus, josta on jäänyt muistoksi tuhansia kuvia.

Nykyiseen muotoonsa Joensuiden kodin sisustus on rakentunut hiljalleen kerros kerrokselta. Trendin perässä ei ole juostu, vaan tavaroita on hankittu harkiten ja tarpeeseen.

– Toki hutiostoksiakin on matkan varrella tullut, Raimo Joensuu naurahtaa.

Tarvittaessa huonekaluja on teetetty omaan makuun sopivaksi. Esimerkiksi kylpyhuoneen kaapit ovat tutun puusepän käsialaa, ja niiden ovissa olevia lintukoristeita talon emäntä on puolestaan ollut itse suunnittelemassa.

Viimeisimpiä hankintoja ovat muhkeat lepotuolit, joissa eläkeläisten on mukava kiikkua. Täysin valmista kodissa ei kuitenkaan ole koskaan.

– Nyt on mietinnässä, pitäisikö joku kodin sisäseinistä maalata hieman värikkäämmäksi, Kaisu Joensuu pohtii.

Omassa kodissa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Tärkeintä kodissa on vapaus olla.

– Mihin me tästä muuttaisimme, Kaisu Joensuu pohtii ja kertoo, että aiemmin asuntoa oli katsottu valmiiksi muualtakin, mutta hänen itkettyään asiaa yhden iltayön pariskunnan mieli muuttui.

Remonttien yhteydessä koti on muutettu täysin esteettömäksi. Muutostöiden yhteydessä oviaukkoja on levennetty, kynnyksiä poistettu ja tukikahvoja lisätty. Esteettömyys on huomioitu myös terassilla, josta viime kesänä poistettiin ylimääräiset nousut ja laskut.

– Tämä on ajateltu loppuelämän kodiksi, Raimo Joensuu sanoo.

Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus.

– Koko elämämme kantavana voimana on ollut usko ja luottamus Jumalaan sekä siunaus, joka on välittynyt myös jälkikasvulle aina neljänteen polveen asti. Kiitos pitkästä ja vaiherikkaasta elämästä, jonka olemme saaneet, Kaisu Joensuu päättää.