Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Musiikkimaakunta, mutta muutakin — Maakuntarahaston jakamilla apurahoilla tehdään suuria

Vuonna 1938 suomalaiset keräsivät ympäri Suomen pääomaa kulttuurirahaston perustamiseksi. Oli tullut tarve omalle rahastolle, jonka kautta nimenomaan suomenkieliselle tieteelle ja taiteelle saataisiin jaettua rahoitusta. Ruotsinkielisillä oli nimittäin oma rahastonsa. Mikään ei aja suomalaista eteenpäin niin väkevästi kuin kateus.

Keräys oli uskomaton perintö, jonka rahastojen tuotoilla tehdään julkisesta rahoituksesta riippumatonta taidetta ja tiedettä.

Keräykseen osallistuttiin läpi kansankerrosten. Keräyskirjat on digitoitu kansan muistiksi, josta voi löytää omat sukulaisensa. Näistä selviää, että esimerkiksi maaseudulla lähes joka talosta lahjoitettiin vähintään kymmenen markkaa. Se on nykyrahassa neljä euroa. Kymmenellä markalla sai tuolloin esimerkiksi kymmenen leipää tai muutaman aikakausilehden, mutta rahan ostovoiman vertailu ei ole niin yksioikoista. Peruspääomaa saatiin keräyksellä 10 miljoonaa markkaa.

Keräys oli uskomaton perintö, jonka rahastojen tuotoilla tehdään julkisesta rahoituksesta riippumatonta taidetta ja tiedettä.

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan maakuntarahaston vuosijuhlaa vietettiin Kokkolan Tullipakkahuoneella sunnuntaina. Juhlassa jaettiin apurahoja 45 hakijalle yhteensä puolen miljoonan euron edestä. Hakemuksia maakuntarahasto sai tänä vuonna 193, mikä oli muutama kymmenen edellisvuotta vähemmän.

Keski-Pohjanmaan maakuntarahasto jakaa kulttuurille, tieteelle ja taiteelle apurahoja kymmenien nimikkorahastojen tuotoista, joita on vuosikymmenien aikana syntynyt esimerkiksi testamentti- ja merkkipäivälahjoituksista. Hoitokunnan tavoitteena on nykyisin jakaa riittävän suuria apurahoja, jotka antavat saajilleen työskentelyyn todelliset mahdollisuudet. Maakunnan taiteilijoiden leipä on leveällä ja siksi keskisuuruudeltaan 11 000 euron apuraha antaa varmasti vapautta. Tänä vuonna kokovuotiseen työskentelyyn tarkoitetun 28 000 euron suuruisen apurahansaajia oli kuusi.

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, professori Antti Arjava piti Keski-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa juhlapuheen, jossa hän valoitti keskusrahaston historiaa. Keskusrahasto sai alkunsa suomalaisuusaatteesta ja sen säännöissä lukee yhä rahaston tarkoituksen olevan suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Sääntöjä ei saa muuttaa, mutta tulkinta on aina aikansa lapsi. Suomen kielen vaaliminen oli alkuaikoina keskusrahaston ydintä.

Keski-Pohjanmaan maakuntarahastossa ydintä on aina ollut keskipohjalaisuus, mutta tämän kanssa on taiteiltava. Laaja kasvattajamaakunta on kasvattajaseura, josta ponnistetaan maailmalle, mutta jonne myös helposti palataan.

Mahdollisuus palata ja kehittää omaa aluetta näkyy mys maakuntarahaston tukemassa kärkihankkeessa. 40 000 euroa myönnettiin kokkolalaislähtöisten elokuva- ja kulttuurialan tekijöille elokuva-alan residenssin perustamiseen Kokkolaan.

Residenssissä elokuva-alan osaajat tulevaisuudessa kohtaavat, mutta niin kohtaavat myös maakunnan kulttuurin tukijat sekä apurahojen saajat vähintään kerran vuodessa vuosijuhlassa.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.