Paikallisuutiset

Perustulo jakoi mielipiteet ja ympäristötekoja löytyi melkoinen lista – Kokkolan suomalaisen lukion vaalipaneeliin osallistui kahdeksan kansanedustajaehdokasta

Ilmastonmuutos, maksuton toisen asteen koulutus ja perustulo ovat asioita, jotka koskettavat nuorten elämää. Niinpä ne näkyivät myös Kokkolan suomalaisen lukion vaalipaneelissa, joka järjestettiin eilen Kokkolan yhteislyseon toimipaikassa.

– Yritimme valita paneeliin kysymyksiä nuorille tärkeistä asioista. Vanhustenhoidostakin voisi toki puhua, mutta aihealueita piti rajata jotenkin, paneelin yhdessä Eetu Saaren kanssa juontanutSara Mäkelä kertoo.

Lukion oppilaskunnan hallituksen jäsenistä koottu tiimi valitsi panelistit ehdokaslistoja selailemalla. Jos nimi oli tuttu, päätettiin ehdokas kutsua mukaan. Vastaamaan pääsivät Otto Luoma (kesk.), Terho Taarna (vihr.), Matias Mäkynen (sd.), Virpi Karhu (vas.), Jaana Kallio (kd.), Hans Snellman (r.), Pentti Haimakainen (kok.) ja Ulpu Keränen (ps.).

Aluksi keskusteltiin koulutuksesta. Nuoret halusivat tietää, miten ehdokkaat suhtautuvat toisen asteen maksuttomuuteen ja kolmannen asteen opiskelijavalintoihin.

Vanhustenhoidostakin voisi toki puhua, mutta aihealueita piti rajata jotenkin. Sara Mäkelä Kokkolan suomalaisen lukion opiskelija

Vaikka kansalaisaloite toisen asteen maksuttomuudesta kaatui sivistyslautakunnassa, kaikki panelistit kannattivat maksuttomuutta. Kallion mielestä rahan puute ei saa estää kouluttautumista, Karhu muistutti koulutuksen vähentävän syrjäytymistä, ja Taarna väläytti oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle.

– Hyvin moni putoaa kelkasta yläasteen jälkeen, kun heidän pitäisi siirtyä elämässä eteenpäin. Toisen asteen maksuttomuus on osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, Luoma totesi.

Ehdokkaat olivat samoilla linjoilla myös opiskelijavalintojen osalta. Heidän mielestään pääsykokeet tulisi säilyttää joko kokonaan tai ainakin joillakin aloilla.

– On paljon sellaisia ammatteja, joissa soveltuvuuskoe on tarpeen. Esimerkiksi poliisiksi, lääkäriksi ja opettajaksi hakevien tulisi soveltua alalle, Haimakainen muistutti.

Koulutuksesta siirryttiin luontevasti ilmastoon. Nuoret ovat lakkoilleet, jotta päättäjät ottaisivat ilmastonmuutoksen tosissaan. Nyt he halusivat tietää, millaisia ympäristötekoja ehdokkaat lähtisivät ajamaan.

Panelisteilla riitti ehdotuksia. Keränen tahtoisi viedä suomalaista ympäristöosaamista ulkomaille, kun taas Taarna rauhoittaisi uhanalaisia lajeja ja veisi soiden suojeluohjelman maaliin. Mäkynen haluaisi, että lämmityksessä ja sähköntuotannossa siirryttäisiin kokonaan uusiutuvaan energiaan.

– Päästöjä on vähennettävä erilaisilla keinoilla, mutta maalaisjärkeä pitää käyttää ja päätösten on aina perustuttava tieteeseen eikä tunteisiin, Snellman sanoi.

Panelistien yhtenäinen linja rakoili, kun heiltä kysyttiin perustulosta. Jotkut kannattivat perustuloa sellaisenaan, kun taas toiset kaipasivat siihen joitakin muutoksia.

– En kannata perustuloa. Se on kohtuullinen 70-luvun ratkaisu, mutta tänä päivänä asiat voi uudistaa tehokkaamminkin. Meidän täytyy vain yhdistää nykyisiä tietojärjestelmiä, muuttaa sosiaaliturva ennakoivaksi ja poistaa byrokratiaa, Mäkynen sanoi.

Ainoastaan Karhu ja Taarna kannattivat perustuloa sellaisenaan. Luoma haluaisi ensin päästä eroon pitkäaikaistyöttömyydestä ja valtavasta tukiviidakosta, Kallion mielestä perustulo ei paranna riittävästi työmotivaatiota, ja Haimakainen ehdotti vastikkeellista yleistukea, joka laskisi tasaisesti työtulojen noustessa.

– Sopiva perustulotaso on vaikea määritellä. Ennen kaikkien piti tehdä töitä kotinsa ja perheensä eteen, ja työnteon pitäisikin aina olla kannattavampaa kuin kotona olemisen, Keränen totesi.