Kotimaa

Professori vaatii yritystukien karsimista – Taloustieteilijä Jouko Vilmunen: "Valmistelutyötä ei pitäisi missään nimessä antaa poliitikoille"

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi tiistaina kolmen miljardin euron veronkiristyksistä ja leikkauksista. Yritystuet jäivät leikkurin ulkopuolelle, kuten niin monella aiemmallakin hallituksella. Kuva: MAURI RATILAINEN

Yleisen arvonlisäveron korottaminen saa valtiontalouden asiantuntijalta synninpäästön. Suomalaisten valtioriippuvuus asettuu uuteen puntariin leikkausten jälkeen. Omaa kuluttamista on syytä miettiä itse kunkin.

Oikeistohallituksen kolmen miljardin euron leikkaukset ja veronkiristykset saivat täyden ryöpyn laidasta laitaan: protesteja sateli eläkeläisiltä, nuorilta, yrittäjiltä, työläisiltä, vähävaraisilta ja vaurailta suomalaisilta.

Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen näkee tämän hyvänä asiana, sillä se kertoo tasapuolisuudesta.

– Kaikki ovat löytäneet toisensa. Se on se pointti, kuten pääministeri [Petteri] Orpo sanoi – kaikkien on osallistuttava talkoisiin, Vilmunen naurahtaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yksi asia leikkauslistasta kuitenkin jälleen kerran puuttuu: yritystukien karsiminen. Sitä on tullut pyhä lehmä.

– En ymmärrä yritystuen kohdentumista ja määrää. Se on valtava potti. Koko homma pitäisi karsia läpi ja katsoa asiantuntijavoimin, mihin yritystukea kohdennetaan ja käydä tukien perusteet läpi, Vilmunen ehdottaa.

Valtiontalouden kannalta haitallista on Vilmusen mukaan sekin, että väliaikaiseksi tarkoitetut yritystuet jäävät usein pysyviksi. Ne ovat omiaan myös vääristämään kilpailua.

– Julkisuudessa niistä ei keskustella paljon mitään. En ymmärrä sitä valtavaa yritystukien määrää, jota Suomessa tarjotaan. Varmasti sieltä löytyisi säästöjä aika paljon, kun sitä käydään läpi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vilmunen päätti viime vuoden maaliskuussa kolmivuotiskautensa talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana. Neuvosto arvioi talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden, työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta.

Professorin mukaan pitäisi tarkistaa, valuvatko yritystuet johonkin muualle kuin esimerkiksi halvempina hintoina kuluttajille. Ongelmana on myös se, että tuista ei paljon hiiskuta julkisuudessa.

– Siellä on intressiryhmät taustalla, jotka vaikuttavat erittäin voimakkaasti. Siihen on iso kynnys, että lausutaan julkisesti yritystuen kohde.

Valmistelutyö annettava asiantuntijoille

Asiantuntijaryhmän asettaminen selvittämään yritystukia olisi professori Vilmusen mukaan paikallaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti seitsemän vuotta sitten parlamentaarisen työryhmän pohtimaan yritystukien karsimista. Yritystukityöryhmää johtanut silloinen eduskunnan varapuhemies, nykyinen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi huhtikuussa 2018 työryhmän saavuttaneen "nollatuloksen" ja kaikki jäi entiselleen. Tukien karsiminen olisi arvion mukaan helpottanut valtiontaloutta yli 60 miljoonalla eurolla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Työryhmän ei pitäisi olla täynnä poliitikkoja, vaan se pitäisi antaa asiantuntijoille. Valmistelutyötä ei pitäisi missään nimessä antaa poliitikoille, Vilmunen sanoo.

Viikko sitten Yle listasi 15 suurinta yritystuen saajaa. Kärjessä on Viking Line, joka sai tukea reilut 20 miljoonaa euroa viime vuonna. UPM-Kymmene sai 18 miljoonaa euroa ja teräsyhtiö Outokumpu 17 miljoonaa euroa. Keskustelua on syntynyt myös etenkin Vermon Raviradan kuuden miljoonan euron yritystuista.

– Nobelisti Bengt Holmström on puhunut paljon valtioriippuvuudesta. Meillä näkyy se, että kynnys huutaa valtiota ja kuntaa apuun, on aika matalalla. Tukia, mitä jaetaan, pitäisi entistä tehokkaammin kohdentaa niille, jotka todella tarvitsevat.

Yritysten osinkoverotukseen puuttumista varottava

Vasemmisto-oppositio näkisi mieluusti myös listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämisen säästölistalla, mutta sen kanssa professori Vilmunen olisi varovainen.

– Meikäläisen ekonomistikorva hörisee siinä aika voimakkaasti. Miten käy veropohjalle, jos lähdet verottamaan jotakin, jota ei ole verotettu? Häviääkö se kokonaan niin, ettei kohta ole mitään verotettavaa?

Professori muistuttaa ruotsalaisesta kokeilusta, jossa alettiin verottaa osakemarkkinatuottoja. Verotuotto jäi kymmenesosaan siitä, mitä etukäteen laskettiin siksi, että rahoja alettiin sijoittaa Ruotsin ulkopuolelle.

Suomessa pörssin ulkopuoliset yhtiöt voivat maksaa osakkailleen osinkoja kevyellä verotuksella. Jos yhtiö on riittävän varakas, se voi maksaa osinkoja omistajilleen 7,5 prosentin veroasteella 150 000 euroa vuodessa.

Varakkaatkin joutuvat miettimään kulutustaan

Valtiontalouden saaminen kestävällä pohjalle on Vilmusen mukaan tärkein viesti kehysbudjetissa. Erityisesti arvonlisäveron korotus 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin saa hänen tukensa, kuten myös monen muun ekonomistin.

– Kaikkein paras verotusjärjestelmä on sellainen, että siinä on laaja pohja ja pienet verokannat. Suomessa iso ongelma on se, että samalla kun työvoima pienenee, työssäkäyviä pitää rokottaa tosi paljon. Kun katson eteenpäin, tykkään siitä, että viimeinkin siirrytään työnteon rankasta verotuksesta kulutuksen verotukseen, Vilmunen sanoo.

Myös haitallisten aineiden, kuten tupakan, alkoholin ja makeisten verojen korottaminen saa professorin hyväksynnän.

– Poliittisesti järkevää oli myös se, että tiettyjen välttämättömyyshyödykkeiden, kuten ruoan verotusta ei kiristetty.

Monella keskiluokkaisellakin on nyt edessä omien kulutustottumusten uudelleen arviointi.

– Inflaatio on purrut myös keskiluokkaan ja vähän varakkaampiinkin. Kun inflaatio laukkaa, tuntuu, että rahat eivät enää riitä. Silloin pitää miettiä sitä, että pystynkö pitämään sellaista kulutustasoa, mitä olen ylläpitänyt. Minulle ekonomistina tulee ensimmäisenä mieleen se, että onko tarvetta justeerata kulutusrakennetta niin, että se olisi kestävämpi näillä tuloilla.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana viime vuoteen asti toiminut Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen arvioi, että yritystukia pitäisi asettaa perkaamaan asiantuntijatyöryhmä. Kuva: Hanna Oksanen
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä