Paikallisuutiset

Syöpädiagnoosi ei ole enää varma kuolemantuomio – Kaksi kolmesta syöpäsairaasta paranee: "Enää ei ajatella, että ei sille kannata tehdä mitään, koska se on kuolemaksi kuitenkin"

Syövällä on ihmisten mielissä edelleen vahvasti kalman kaiku, vaikka yhä useampi siitä paranee. Syöpädiagnoosi ei enää nykyisin merkitse automaattisesti kuolemantuomiota.

Suomen Syöpärekisterin johtajaNea Malila kertoo, että syöpäsairauksien parantumisennuste on kohentunut hurjasti 1960-luvulta lähtien. Kaksi kolmesta syöpäsairaasta paranee.

– Joissakin syövissä, kuten rinta- ja eturauhassyövässä liki 90 prosenttia paranee, kun mittarina on viiden vuoden suhteellinen elossaololuku, 5-vuotisennuste.

Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen alainen tutkimuslaitos, joka ylläpitää valtakunnallista rekisteriä kaikista Suomen syöpätapauksista ja ohjaa syöpäseulontojen toteuttamista valtakunnallisesti.

Syitä on monia. Diagnostiikka tulee varhemmin, eli syöpiä löydetään varhemmassa vaiheessa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on kattavampi kuin 1950-luvulla.

Hoidot ovat kehittyneet merkittävästi. On tullut sädehoitoja ja solusalpaajahoitoja, joita ei vielä 50-luvulla juuri ollut. Leikkaustekniikat ja lääkehoito ovat kehittyneet.

Osaltaan vaikuttaa sekin, että tietoisuus on lisääntynyt. Potilaat, hoitohenkilökunta ja väestö ymmärtävät, että syöpä on usein hoidettavissa oleva sairaus.

– Enää ei ajatella, että ei sille kannata tehdä mitään, koska se on kuolemaksi kuitenkin. Nykyään ymmärretään, että mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se on hoidettavissa kuten mikä tahansa muukin sairaus.

Naisten yleisin syöpä Suomessa on rintasyöpä. Toiseksi yleisin on paksu- ja peräsuolisyöpä ja kolmanneksi yleisin keuhkosyöpä. Miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä. Toiseksi yleisimmäksi on kirinyt paksu- ja peräsuolisyöpä ja keuhkosyöpä on nyt kolmanneksi yleisin.

Naisten rintasyöpätapauksia todetaan miltei 5000 vuodessa. Eturauhassyöpää todettiin noin 5400 vuonna 2017.

Vuoden 2017 tilastojen mukaan rintasyöpää sairastaneiden 5-vuotisennuste oli 91 prosenttia. Eturauhassyövän sairastaneiden vastaava elossaololuku oli 93 prosenttia.

Eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat olleet yleisiä jo pitkään, mutta eturauhasen syöpä ei vielä 50-luvulla ollut kovin yleinen.

– Se on yleistynyt erityisesti 90-luvun jälkeen, kun PSA-testaus otettiin käyttöön.

PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhasen tuottama proteiini.

Väestön määrään ja ikään nähdenkin rinta- ja eturauhassyövät ovat yleistyneet. Molemmissa syövissä on kasvua, mutta eturauhassyövän osalta kasvu on jo taittunut.

Vaikka ennusteet ovat parantuneet, ei syöpä ole leikin asia. Rintasyöpädiagnooseja tehdään enemmän kuin ennen. Pelkkä diagnostiikan parantuminen ei tätä selitä, vaan riskitekijöiden määrä on kasvanut.

– Se on niin sanottu elintasosyöpä siinä mielessä, että opiskellaan pidempään, mennään naimisiin myöhemmin ja hankitaan lapsia myöhemmin. Hedelmällinen ikä on pidempi, ja kuukautiset alkavat aikaisemmin. Lisäksi ravitsemuksen ja liikunnan tasapaino on väestötasolla epäedullisempi kuin ennen. Naisetkin käyttävät alkoholia enemmän.

Paksu- ja peräsuolisyöpien määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2017 niihin sairastui 1784 miestä. Elossaololuku on 63 prosenttia. Naisia sairastui 1575, ja elossaololuku oli 66 prosenttia.

Paksu- ja peräsuolisyöpien yleistymiseen vaikuttaa muun muassa se, että suomalaiset syövät paljon punaista lihaa, eläinperäisiä rasvoja ja vähän kuitua. Terveellisellä kasvispitoisella ruokavaliolla ja liikunnalla voi ehkäistä riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpiin ja moniin muihinkin syöpiin. Myös tupakoinnin lopettaminen kannattaa.

Syöpäjärjestöjen valtakunnallisessa neuvontapalvelussa työskentelevä sairaanhoitajaTaina Häkkinen kertoo, että syöpä-sanalla on edelleen ihmisten korvissa pelottava kaiku.

– Rinnassa oleva kyhmy voi huolettaa, tai joku voi soittaa meille hakeakseen tukea saatuaan syöpädiagnoosin.

Sana ”syöpä” pelottaa ihmisiä edelleen.

– Tai jos ei pelota, niin ajatellaan, että ollaan vakavan asian äärellä.

– Iäkkäät ihmiset yhdistävät monesti syövän kuolemaan. Mutta syöpä pistää myös nuoret ajattelemaan ainakin hetkeksi elämän rajallisuutta.

Taudin hoidon aikana moni miettii, että selviääköhän tästä. Kun tauti on saatu selätettyä, ajatusmaailmakin alkaa muuttua.

Syövällä on sitkeä maine. Historiassa ja tänä päivänäkin elokuvissa korostetaan sitä, että syöpä on vakava sairaus.

– Ja onhan se. Ei sitä voi jättää hoitamatta.

Taudin vakavuus osaltaan vaikuttaa siihen, miksi syöpää pelätään. Sairaus vaatii hoitoa ja osaamista.

Lisäksi liki jokainen tuntee tai tietää jonkun, jolla on tai on ollut syöpä. Joku sukulainen on ehkä kuollut syöpään. Asia on painunut mieleen, vaikka kyseisestä tapauksesta olisi kulunut 40 vuotta.

– Ei välttämättä muisteta, että 40 vuoden aikana diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet huimasti. Kuvantamismenetelmät ja muut tutkimukset sekä lääkkeet ovat parantuneet.

Tietoisuus syövän oireista on lisääntynyt hurjasti. Ihmiset osaavat hakeutua lääkäriin, jos he havaitsevat jotain epäilyttäviä oireita. Naiset osaavat hakeutua lääkäriin, jos rinnassa tuntuu epäilyttävä kyhmy. Esimerkiksi kesällä ihmiset kiinnittävät huomiota luomiin ja ovat hyvin tietoisia luomimuutoksista.

– Miehetkin osaavat ja uskaltautuvat tänä päivänä hakeutua lääkäriin, jos ilmenee epäilyttäviä oireita – ilman vaimon käskemistä, Häkkinen naurahtaa.

38 vuotta hoitoalalla työskennellyt Häkkinen on havainnut myös sen, että ihmiset uskaltavat puhua syövästä yhä enemmän. Siitä on osaltaan kiittäminen julkisuuden henkilöitä.

– He ovat tulleet esiin omalla sairaudellaan ja puhuneet niistä. Näin tabu on lähtenyt karisemaan asian ympäriltä. Esimerkiksi Jörn Donner on puhunut eturauhassyövästä ja näyttänyt, että mieskin voi puhua syövästä.

Häkkisestä on hyvä, että sairaudesta puhutaan. Lehtijutut tekevät asiasta helpomman puhua.

Häkkinen muistuttaa, että jokainen on yksilö, eivätkä kaikki halua kertoa sairaudestaan, sillä se voi jollekulle olla selviytymiskeino. Eikä heidän tarvitsekaan, sillä jokaisella on oikeus pitää asia omana tietonaan.

Lisäksi joistain syövistä puhuminen voi tuntua edelleen hankalalta. Tällaisia ovat esimerkiksi intiimialueen syövät. Joitain syöpiä voidaan edelleen häpeillä, vaikka se on turhaa energian tuhlausta.