Paikallisuutiset
Vetelissä iloitaan omasta lukiosta, mutta avasiko koulun elvyttämispäätös rahahanat kohti kuilun pohjaa? – Kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä: "Ei lukio kuntataloutta kaada"
Veteli
Kun päätös syntyy äänin 12–9, on se selvä viesti näkemyseroista.
Vetelissä iloitaan kunnan oman lukion elvyttämisestä. Samalla pelätään, että lukio haukkaa liikaa happea lakisääteisiltä palveluilta. Maksajan rooliin jäisivät lapset ja vanhukset.
KunnanjohtajaHannu Jyrkkä, kuinka paljon lukion paluu koettelee veteliläisten yhteishenkeä?
– En sanoisi, että se koettelee. Kaikki ovat sitä mieltä, että lukio on positiivinen ja hyvä asia. Ainoana negatiivisena asiana koetaan rahan käyttö, Jyrkkä vastaa.
Heikentääkö lukion paluu kunnan muiden palveluiden asemaa?
– En näe, että varsinaisesti vaarantaa, mutta tottahan raha on poissa jostain muusta kehittämisestä. Lakisääteiset tehtävät on joka tapauksessa hoidettava – jos niihin ei ole varaa, nostetaan veroprosenttia.
Vetelin tuloveroprosentti on 22. Se on korkeampi kuin Kokkolassa, Kaustisella tai Perhossa mutta sama kuin Halsualla.
Kuinka kaukainen asia verotuksen kiristäminen on?
– Siitä ei ole käyty keskustelua. Strategiassamme on tahtotila, että nykyisellä prosentilla pärjätään. Ensisijaisesti lukion jatko vaikuttaa siten, että kehityshankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä, siirretään eteenpäin, kunnes on rahaa. Karsintaa joudutaan tekemään, mutta ei lukio kuntataloutta kaada, Jyrkkä sanoo.
Mitä ovat ne hankkeet, joita saatetaan nyt joutua lykkäämään lukion takia?
– Se on poliittinen päätös, kun strategisia hankkeita priorisoidaan. Meillä on todella paljon suunniteltuja toimenpiteitä, kaikkiin ei raha yhtä aikaa riitä. Priorisointi on poliittisista päätöksistä kiinni, minä en voi ottaa niihin kantaa, sanoo Jyrkkä.
Vetelin tämän vuoden tilinpäätös on painumassa alijäämäiseksi. Jyrkkä muistuttaa, että tilanne on samanlainen hyvin monessa kunnassa.
– Kunnat tekevät alijäämäisiä tilinpäätöksiä, niin on meilläkin, mikäli ei tule kertaluonteisia, isoja myyntieriä. Sellaisia ei ole suunnitelmissa, vaikka kirjoitimme juuri kauppakirjan kunnan omistaman yrityshallin myymisestä.
Veteli myy niin sanotun Tikkahallin toimintaansa laajentavalle Rakennus-Korpela Oy:lle.
– Saamme siitä 231 000 euroa. Se on mielestäni hyvä markkinahinta.
Arvioiden mukaan Vetelin kunnan täytyy panostaa lukioon 100 000–200 000 euroa vuodessa. Löytyikö hallirahoille juuri käyttöä?
– Tilanne on vähän erilainen. Totta kai hallin myynti parantaa kassavirtatilannetta, mutta samalla hallin tasearvo poistuu kunnan taseesta ja pienentää poistojamme. Lisäksi vuokratulot jäävät saamatta. Halleja myymällä ei kuntataloutta pystytä paikkaamaan, Jyrkkä vastaa.
Vetelin suurin haaste on väkiluvun pitäminen nykyisellään, reilussa 3 100:ssa. Helppoa se ole. Suunnasta kertoo se, että väkiluku on vajaat neljäsataa pienempi kuin noin kymmenen vuotta sitten.
– Yleinen haaste valtakunnallisestikin on paluumuuton kääntäminen positiiviseksi, Jyrkkä sanoo.
Voiko lukiolla vaikuttaa väkiluvun kehitykseen?
– Voimme ainakin tehdä lukioikäisille paikallisia yrityksiä tutuksi, jolloin nuoret voivat myöhemmin palata kotiseudulleen. Isoja työllistäjiä ovat tuulivoimahankkeet ja Keliber.
Ajatellaan isosti. Entä, jos Veteli nappaisi Googlen palvelinkeskuksen kaltaisen ison kalan, kuten Haminassa tapahtui?
– Energiantuotanto Googlea varten saataisiin järjestymään, mutta realisti täytyy olla. Täytyy olla onnistumisen mahdollisuus. Liian isoja, Googlen tai akkutehtaan kaltaisia kaloja ei ole yritetty, Jyrkkä sanoo.
Veteliin suunniteltu lukio on pienlukio. Kärjistäen voi sanoa, että mitä pienempi lukio, sitä paremmat valtionavustukset.
– Alle 60 oppilaan lukioon lasketaan avustukset eri kaavalla kuin sitä isompiin. Kannattavuus kuitenkin paranee oppilasmäärien kasvaessa: optimi menee luokkatilojen maksimin mukaan. Silloin ei ole tehottomuutta, sanoo Jyrkkä.
Vetelin lukiossa aiotaan hyödyntää paljon video-opetusta. Etenkin valinnaisia kursseja ostetaan muista lukioista videon välityksellä.
– Pienen voi hoitaa tehokkaasti videon välityksellä tai videoyhteistyöllä naapurilukioiden kanssa. Voimme parasta ostamalla räätälöidä kursseja pienillekin oppilasmäärille, Jyrkkä kertoo.
Missä lukio aloittaa?
– Tiloista ei ole vielä selvyyttä. Luokkahuonetasolla asia selviää matkan varrella.
Kuntaliitoshaluja tunnusteltiin Vetelin seudulla reilut kymmenen vuotta sitten.
Väkimäärän laskiessa ja taloudellisen niukkuuden keskellä liitosten mahdollisuutta tuskin on kokonaan haudattu?
– Tietenkin sitä heitellään aina joskus vaihtoehtona, mutta totisia keskusteluita tai avauksia ei ole tehty mihinkään suuntaan. Ei meiltä eikä muista suunnista. Kyse on ollut enemmän huulenheitosta.
Potentiaalisia kumppaneita olisivat Kaustinen ja Halsua?
– Haasteemme ovat aika samanlaisia. Se on totta, että kuntaorganisaatiosta ja hallinnosta säästöjä löytyisi, mutta mihin se riittäisi? Sitä ei ole laskettu tällä hetkellä, Jyrkkä sanoo.
KP 9.6.2018: Vetelin lukion tarina päättyi – aikanaan se tarjosi kasvupaikan sadoille nuorille
Edestakaisin
Vetelin kunnanvaltuusto päätti syyskuun lopulla äänin 12–9 Vetelin lukion avaamisesta.
Edellinen kunnanvaltuusto oli päättänyt lukion sulkemisesta kesällä 2016.
Lukion kohtalo tuli uudelleen ajankohtaiseksi keväällä, kun hallinto-oikeus kumosi Vetelin lukion lopettamispäätöksen.