Paikallisuutiset

Kuiva, kiristävä ja kutiava iho voi heikentää itsetuntoa ja aiheuttaa jopa masennusta – Liiallinen puhtaus on yksi syy atooppisen ihottuman yleistymiseen

Ihon ongelmat eivät kosketa pelkästään pintaa. Lääketieteen tohtori ja psykiatriMarkku Timonen on selvittänyt atooppisen ihottuman ja masennuksen välistä yhteyttä väitöskirjassaan. Tutkimus osoitti, että naisilla, joilla oli prick-testillä varmennettu atooppinen allergia, oli lähes kolminkertainen riski sairastaa masennusta elämänsä aikana.

PsykiatriSami Räsänen Oulun yliopistollisesta sairaalasta toteaa, että iho-oireiden aiheuttamaan masennukseen ja ahdistukseen voi olla monta syytä, ja joskus psyykkiset ja fyysiset oireet ruokkivat toisiaan.

– Joillakin ihottuma saattaa estää esimerkiksi unelma-ammattiin hakeutumisen, jos kyseisen työn suorittaminen ei ihottuman takia fyysisesti onnistu. Näkyvällä paikalla oleva ihottuma taas saattaa aiheuttaa itsetunto-ongelmia ja ahdistuneisuutta, kun tuntuu että kaikki ympärillä olevat katsovat ja arvostelevat.

”Inhottavaa on, että silmämeikki ja puuteri pahentavat oireita entisestään, joten aina on stressi, jos täytyy mennä jonnekin juhlille tai tilaisuuteen, jonne pitäisi ehkä vähän tälläytyä. Päänahan hilseily on muutenkin inhottavaa, kun hilseilee pitkin päivää ja näkyy tummissa hiuksissa hyvin.”

Joillakin ihottuma saattaa estää esimerkiksi unelma-ammattiin hakeutumisen, jos kyseisen työn suorittaminen ei ihottuman takia fyysisesti onnistu. Sami Räsänen Psykiatri

Psykiatri Räsänen toteaa myös, että kehon muut stressitekijät saattavat usein olla myös altistamassa ihottuman puhkeamista.

– Toki pohjalla on aina se alttius esimerkiksi atopialle, mutta henkiset ongelmat, kuten ahdistuneisuus tai stressi saattavat pahentaa oireita. Psyykkisistä sairauksista kärsivillä iho-oireet pahenevat myös usein siksi, että heillä ei yksinkertaisesti ole energiaa oireiden asianmukaiseen hoitamiseen. Kun stressaavat asiat rauhoittuvat, rauhoittuu yleensä ihokin Räsänen toteaa.

”Varsinkin naamaoireet vaikuttavat itsetuntoon ja käsien kutina tai kirvely on välillä hermoja raastavaa, mikä vaikuttaa keskittymiskykyyn.”

Iho-ongelmat saapuvat monen riesaksi varsinkin talvisin. Auringonvalon puute ja kylmyys saavat ihon kiristämään ja kutiamaan. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ihotautiklinikan ylilääkäriRenata Kaminska Soitelta kertoo, että suomalaisten yleisimpiin iho-ongelmiin kuuluvat atopia, psoriasis, käsi-ihottumat sekä käsien allergiset kosketusihottumat.

Liiallisen puhtauden ylläpitäminen on Kaminskan mukaan yksi syy siihen, miksi esimerkiksi atooppinen ihottuma on yleistynyt. Tämä on todistettu jo aikoinaan tutkimalla Karjalassa sekä Suomen että Venäjän puolella asuvia henkilöitä. Atopiaa oli Suomen puolella huomattavasti enemmän, sillä asumisolosuhteet olivat erilaiset – navettaympäristöissä asuminen vähensi Kaminskan mukaan atopiariskiä huomattavasti.

Atooppinen iho on yleinen ihotauti sekä lapsilla että aikuisilla. Psoriasis taas on yleisempi aikuisten keskuudessa. Kaminska kertoo, että joillakin iho-ongelmat hankaloittavat työntekoa ja arkea niin, että he joutuvat olemaan niiden takia jopa pitkillä sairauslomilla.

– Kädet kattavat pienen alueen kehosta, mutta jos niissä on hankala ihottuma, saattaa se estää jopa työnteon, Kaminska toteaa.

”Välillä tuntuu, että saisi olla jatkuvasti kädet rasvapurkissa, jos haluaisin, että ne eivät aukea.

Itselläni iho kuivaa todella paljon ja etenkin otsa, silmäluomet ja päänahka otsalta enimmäkseen. Vaikka kuinka rasvaa ja öljyää, niin iho hilseilee.”

Kuivasta ja herkästä ihosta jo lapsesta asti kärsinytKatja Palola kertoo, että varsinkin käsioireet ovat pahentuneet lasten syntymän myötä. Käsiin kohdistuu nykyään paljon rasitusta, sillä lasten peppujen sekä omien ja lasten käsien peseminen ja puhdistuspyyhkeiden käyttäminen saa ihon kuivumaan entisestään. Palola kertoo, että iho-oireet pahenevat talvisin.

– Silmäluomet hilseilevät ja kasvojen iho on muutenkin herkkä. Pahimmat oireet minulla on kuitenkin käsissä, joihin tulee ihottumaa ja pientä näppylää. Peukalon päässä on usein pieniä avohaavoja, jotka vaikeuttavat arkisten askareiden suorittamista, Palola toteaa.

”Ihon hilseily on luokkaa ”riisu vaate, niin pölinä käy”. Kutina jalassa on jatkuvaa ja ihon raavin verille asti. Naaman hilseilevät kohdat punoittavat ja päänahka on arka, jos sitä intaantuu liiaksi harjaamaan. Ei puhettakaan, että joka päivä voisi suihkussa käydä. Hiukset pesen kerran viikossa ja pipoa vältän talvella viimeiseen asti.”

Palola kertoo, että iho-oireita on myös perheen lapsilla. Niitä pyritään perheessä lievittämään käyttämällä hajusteettomilla pesuaineilla, rasvaamalla ihoa ahkerasti ja käyttämällä hanskoja sekä ulkona että sisällä siivotessa ja tiskatessa. Hän kertoo kokevansa jonkinlaista noloutta omasta vaivastaan, sillä kädet ja kasvot on ihmisessä ne ensimmäiset asiat, joihin kiinnitetään huomiota.

– Täytyisi varmaan muuttaa Espanjaan, että pääsisin näistä oireista. Välillä silmänympärykset punoittavat niin, että ei paljoa huvita kotoa lähteä mihinkään, Palola toteaa.

”Pahimmillaan jalan kutina häiritsee myös unia. Toki henkisesti vaikuttaa. Jatkuvasti mietin hiuspohjaa, että näytänkö pahastikin hilsepesäkkeeltä. Talvella onneksi on pakko käyttää pitkiä housuja, niin ei tarvitse raadeltua jalkaa hävetä. Oman murheen tuo myös se, että 2-vuotias poikani on perinyt tämän talvi-iho-ongelman, joten monesti yöt menevät myös hänen ”kutiaan” hoidellen.”

Tekstissä olevat lainaukset ovat juttuun haastateltujen, iho-ongelmista kärsivien henkilöiden kokemuksia.