maanantai 16.12.2019 | 07:29
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Baba Lybeckin Kirja vieköön! -tapahtumassa kirjailijavieraat puhuivat selviytymisestä, mukana vuoden matkakirjan kirjoittanut Mari Manninen Pyhäjärveltä

Tuovi Pulkkanen Keskipohjanmaa
Su 10.2.2019 klo 16:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Ylivieskan kirjamessuilla lauantaina Baba Lybeckin haastateltavana Kirja vieköön! -tapahtumassa oli kolme kirjailijaa, joiden teoksista löytyi yhdistävä tekijä.

Dosentti Seppo Aallon Kapina tehtailla valittiin viime viikolla vuoden 2019 historiateokseksi. Tieto-Finlandialla viime vuonna palkitussa kirjassa kuvataan sisällissodan kulkua Kuusankosken tehtailla.

Pyhäjärveltä kotoisin olevan toimittaja Mari Mannisen teos Yhden lapsen kansa on vuoden 2016 Tieto-Finlandia-pallkittu. Mannisen uusin teos Kiinalainen juttu: 33 myyttiä, jotka vaativat kumoamista on valittu Vuoden matkakirjaksi.

Kirjailija Katariina Vuoren kirjoittama kirja Erään tapon tarina on kuvaus haapajärvisen Asko Argillanderin perheen kokemasta perheväkivallasta. Vuori on käsitellyt myös muissa kirjoissaan rankkoja aiheita.

Lybeck kertoo, että usein Kirja vieköön! –tapahtumien kirjailijakokoonpanon määrittelee teema. Jos teemaa ei ole, Lybeck kokoaa kirjailijat itseään kiinnostavista, ajankohtaisista ja uutuuskirjoja tehneistä kirjailijoista. Lybeck on kirjallisuustieteilijä ja lukee kirjallisuutta laidasta laitaan.

– Työn puolesta luen tietokirjallisuutta, mutta olen myös romaanien suurkuluttaja. Näihin tilaisuuksiin pyrin aina löytämään jotain yhteistä hyvinkin erilaista lähtökohdista kootusta kirjailija –ja kirjakattauksesta.

Tällä kertaa punainen lanka oli selviytyminen. Miten ainoan lapsensa hylännyt kiinalainen perhe selviytyi, miten Kuusankoskelaiset selvisivät sisällissodan järkyttävistä tapahtumista ja miten Asko Argillander on selviytynyt lapsuuttaan varjostaneista pelon vuosista ja niiden muistoista? Mistä tulee voima, jolla vaikeat kokemukset pystytään jättämään taakse? Yleensä vaikeista asioista vaietaan kulttuurista riippuen hyvinkin voimakkaasti, eikä niistä ei saa puhua.

Mari Manninen tuntee Kiinan kulttuuria kirjoittamiensa teosten ja Kiinassa asuttujen vuosien antamalla kokemuksella sanoo, että Kiinassa vaikeat asiat jätetään taakse.

– Niitä ei ajatella, ikään kuin historiaa tai vaikeita asioita ei olisi olemassakaan. Silti kirjaani, joka kertoo Kiinan yhteiskuntaa vuosina 1979-2015 muokanneesta laista ja kokoaa erilaisten kiinalaisperheiden tarinat yhteen, ei tulla koskaan kääntämään Kiinaksi, koska olen luvannut niin osalle kirjaan haastattelemilleni perheille. Suru on Kiinassa asia, josta ei puhuta edes perheen kesken, mutta ulkopuoliselle he voivat kertoa vaikeistakin asioista.

Katariina Vuori kuvaa Argillandrin perhettä kokemusten vahvistamaksi kiteeksi, jossa kaikki pitävät huolta toisistaan. Argillander itse toteaa saaneensa myös kielteistä palautetta siitä, että on puhunut asioista niin avoimesti.

– Minulle se on ollut tärkeä selviytymiskeino ja voimavara Elviksen musiikin lisäksi. En voi vaieta asioista kaiken tämän jälkeen ja toivon, että voin avoimuudellani pelastaa jonkun vastaavanlaisessa tilanteessa olevan. Jos asioista ei puhuta mikään ei voi muuttua.

Sanataideohjaana työskentelevä Vuori sanoo, että kirjoittaminen on myös hyvä keino purkaa pois vaikeita asioita.

– Kirjoittaminen selventää asioita, joita saa samalla poistettua omasta mielestään. Kun asiat ovat konkreettisesti tekstinä, niitä pystyy järjestämään eri tavalla. Se koskee sekä vaikeista asioista kirjoittavia, että niitä kokeneita ihmisiä.

Väkivaltatutkimusta tehnyt Seppo Aalto toteaa, että on olemassa yksittäisen ihmisen pelkoa, mutta myös yhteiskunnallista pelkoa.

– Yhteiskunnallista pelkoa luodaan ihan tarkoituksella. Valvontakoneisto luo pelon tunteen, ja saa ihmiset uskomaan, että vain tottelemalla ja hiljaa olemalla voi selviytyä. Historiaa analysoimalla voidaan paremmin ymmärtää nykypäivän tilannetta. Asioihin voidaan puuttua vain puhumalla niistä.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »