sunnuntai 25.8.2019 | 05:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Milloin huoneilmaa pitää erityisesti kostuttaa? Liiallisesta kosteudestakin on vaaraa

Ilmankostutinta käytetään silloin, kun ilma tuntuu kuivalta. Yleensä kostutukseen ei ole tarvetta talviajan ulkopuolella.

Mari Saarenheimon kodissa vesihöyryä puksutteleva kapistus on kaunis ja hyväntuoksuinen salaisuus.

Outi Suoranta teksti, Ossi Ahola kuvat Keskipohjanmaa+
Ma 11.2.2019 klo 10:00

Pieni hurina ei häiritse, mutta sen lähde on syytä selvittää. Hurinaan kuuluu myös puksutus ja tohotus höyryä.

Timantilta näyttävä diffuuseri oli tamperelaisen Mari Saarenrinteen taannoinen heräteostos Krabin lentokentältä juuri ennen kotimatkaa. Hän oli jo aiemmin pohtinut tuoksuvan ilmankostuttimen hankintaa, mutta timantin mallinen kostutin tuli eteen vahingossa.

– Tarkkaan harkittu ja tiedostettu heräteostos siis, Saarenrinne perustelee naurahtaen.

Kostuttimen vakiopaikaksi on muodostunut olohuoneen tv-taso, osana muuta sisustusta ja tarkkaan harkittua kokonaisuutta. Magicpoks-blogia kirjoittava Saarenrinne kertoo, että hänen aromadiffuuseriaan luullaankin usein koriste-esineeksi.

– Yksi vahva ostoperuste oli juuri laitteen kaunis muotoilu. Varmasti kookkaampi ilmankostutin olisi tehokkaampi, mutta niiden muotoilussa on jotain, mikä häiritsee minua.

Isolle ilmankostuttimelle ei ole Saarenrinteen perheessä tarvetta. Kukaan perheessä ei koe, että kodin sisäilma olisi kuiva.

Tähän mennessä pienet kotikonstit, kuten pyykkien kuivatus 8-vuotiaan tyttären ja 6-vuotiaan pojan huoneessa, ovat riittäneet.

– Voisin hyvin kuvitella, että yöpöydällä puksuttavaan diffuuseriin laitettavat eukalyptys-tipat voisivat helpottaa oloa flunssa-aikana, Saarenrinne pohtii.

Perheen olohuone on sen verran iso, että ilmankostutin-toiminto ei periaatteessa riitä kattamaan koko tilaa.

– Itselle tärkeämpää on laitteen tuoksuelementti. Kodissa pitää olla siistiä ja hyvä tuoksu.

Saarenrinne kertoo, ettei hän olisi hankkinut aromadiffuuseria, jos joku asukkaista olisi tuoksuyliherkkä.

– Voi olla, että jonkun mielestä täällä tuoksuu pahalta. Laitan diffuuserin kiinni, jos joku vieras siihen reagoi.

Saarenrinteen diffuuserin vesisäiliöön mahtuu 90 millilitraa vettä. Veden joukkoon laitetaan muutama tippa eteeristä öljyä.

Diffuuseri höyrystää veden ja päästää tuoksuvaa höyryä huoneilmaan. Siihen ei ole pakko laittaa tuoksua, ja välillä laite tohottaakin pelkkää vesihöyryä ulos itsestään.

– Diffuuserin napsautan päälle jo rutiininomaisesti osana aamutoimia. Raikas ja aavistuksen makea appelsiini sopii talviaamuihin.

Kahden tunnin puksuttelen jälkeen laite sulkeutuu automaattisesti.

Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikon mukaan ilmankostutinta kannattaa pitää siinä huoneessa jossa eniten oleilee. Hyvässä ilmankostuttimessa olisi hyvä olla muun muassa säätömahdollisuus, ajastin ja sisäänrakennettu kosteusmittari.

– Tärkeää on pitää kostutin puhtaana, eli puhdistaa se aina valmistajan ohjeiden mukaan. Ylimääräiset tuoksuttimet, kuten aromadiffuuserit, voivat aiheuttaa oireita tuoksuherkille, joten ne eivät sovellu kaikille.

Hengitysliitto ry:n sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen muistuttaa, että Ilmankostutinta käytetään vain tarvittaessa ja silloin, kun ilma tuntuu kuivalta.

– Käytännössä Suomessa joulukuulta helmikuulle on eniten tarvetta. Yleensä kostutukseen ei ole tarvetta talviajan ulkopuolella.

Mikäli oireilu johtuu kuivasta sisäilmasta, auttaa kostutus todennäköisesti nopeasti. Oireilu voi johtua muustakin kuin kuivasta sisäilmasta.

Säkkisen mukaan ennen kostutuksen aloittamista olisi syytä selvittää sisäilman todellinen kosteus kosteusmittarilla.

– Liiallinen kosteus voi tiivistyä kylmiin pintoihin sekä kylmiin ulkoseinien rakenteisiin ja pahimmillaan aiheuttaa kosteusvaurion.

Kuumahöyrystävä kostutin ei päästä mikrobeja ja veden kalkkihiukkasia sisäilmaan.

Aromadiffuuserissa käytetään eteerisiä öljyjä. Hengitysliitto ei suosittele ylimääräisten hajusteiden käyttöä.

– Hajusteet eivät ole välttämättömiä kotioloissa. Kannattaa muistaa, että vaikka itse niistä ei saisi oireita, saattavat ne tehdä esimerkiksi kylässä kävijän olon tukalaksi.

Säkkinen toteaa, että joka viidennellä suomalaisella on hengityssairaus ja allergista nuhaa esiintyy 25–40 prosentilla väestöstä.

– Limakalvoja ei kannata turhaan ärsyttää. Eri tutkimusten mukaan tuoksuille herkistyy aikuisväestöstä 10–40 prosenttia.

Tausta

Kuiva sisäilma tukkii nenän

Talvella sisäilma on kuivempaa kuin kesällä.

Koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä, ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa. Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta.

30–45 %

Huoneilman suhteellisen kosteuden olisi hyvä olla lämmityskaudella 30–45 prosenttia.

Talviaikana huoneilman kosteus voi laskea jopa alle 20 prosenttiin, jolloin ilma koetaan kuivaksi.

Kesällä sisäilman kosteustaso asunnoissa yleensä mukailee ulkoilman kosteutta, yleisesti välillä 50–70 prosenttia.

Asumisterveysasetus ei aseta sisäilman kosteudelle selkeitä raja-arvoja.

Sisäilman kosteus voi vaihdella eri asuntojen ja rakennusten välillä riippuen ilmanvaihdon toimivuudesta ja tilojen käyttötarkoituksesta.

Koneellinen ilmanvaihto vaihtaa tehokkaasti ilmaa, jolloin sillä voi olla huoneilmaa kuivattava vaikutus talviaikaan.

Erilaisia kostuttimia

Höyrystävä ilmankostutin kuumentaa veden ja vapauttaa tästä muodostuvan höyryn huoneilmaan.

Kylmähöyrystävä laite suodattaa vettä huone-ilmaan.

Pisaroiva laite kosteuttaa ilmaa pisaroimalla vettä..

Oireita?

Kuiva sisäilma aiheuttaa hengitysteiden, limakalvojen, ja ihon ärsytysoireita.

Silmät ja kurkku voivat tuntua kuivilta ja nenä voi olla tukkoinen.

Tukkoinen nenä lisää kuorsaamista, mikä heikentää unen laatua.

Tukkoisuus voi aiheuttaa myös päänsärkyä.

Kuiva sisäilma voi myös heikentää liman poistumista hengitysteistä, mikä lisää limakalvojen tulehdusriskiä.

Astmaatikko voi kokea oireiden pahentuvan kovin kuivassa sisäilmassa.

Myös iho voi kuivua ja siten esimerkiksi atoopikot hyötyvät sopivasta ilman kosteudesta.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »