maanantai 27.5.2019 | 10:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Tiina Ojutkangas: Jopa koirat kärsivät liiasta aamuvirkkuudesta

Keskipohjanmaa+
To 14.3.2019 klo 20:30

Osa ihmisistä on luonnostaan aamu-unisia ja osa erityisen aamuvirkkuja. Osa ihmisistä on luonnostaan aamu-unisia ja osa erityisen aamuvirkkuja. Virkkuus on monen mielestä perin ärsyttävää, mutta saattavathan aamu-uniset hömelitkin olla arkiaamuna rasittavia.

Vuorotyössä ihmiset joutuvat painimaan oikeiden ja jokapäiväisten ongelmien kanssa yrittäessään selviytyä erilaisten työaikojen aiheuttamasta rasituksesta. Keski-Pohjanmaallakin on paljon ihmisiä, jotka tekevät säännöllisesti vuorotyötä tehtaissa, sairaalassa, kaupoissa ja ravintoloissa, jopa päiväkodeissa. Hyvin monien ihmisten työhön kuuluvat ainakin jonkinlaiset vaihtelut.

Riippuu ihmisestä ja ehkä iästäkin, miten raskasta vuorotyön tekeminen on. Joissakin elämäntilanteissa arkivapaat tai vapaat aamupäivät ovat tarpeen. Kahdeksasta neljään töissä oleva ei pääse niin vain hoitamaan asioita keskellä päivää.

Vuorotyössä olevat saattavat saada hiukan "omaa" aikaa harrastuksille tai hengähtämiselle. Suotakoon ruuhkavuosien eläjälle hetki kirjan tai kuntosalin parissa, kun muu perhe on töissä ja koulussa.

Nuorena toimittajana olin paljon iltatöissä, ja työaika saattoi päättyä lähempänä puolta yötä. Sehän tarkoitti sitä, että unten maille mentiin kahden kolmen kieppeillä ja herätyksen aika oli puolilta päivin, jolloin ennen iltavuoroa ehti hoitaa kotitöitä, ulkoilla, syödä yhdistettyä aamiaista ja lounasta ja lähteä taas työmaalle.

Joskus ihmettelen, miten ikinä selviydyin iltavuoroista, kun mietin omaa nykyrytmiäni, joka on suurin piirtein päinvastainen. Kymmeneen tai yhteentoista nukkuminen tuntuu nyt ihan utopistiselta.

Kellon siirtämisestä kesä- tai normaaliaikaan toipuu normaalitilanteessa kohtalaisen helposti. Atlantin yli lento voi jo sekoittaa pään. Tosin pakko tunnustaa, että Yhdysvaltain länsirannikolla on tullut vierailtua vain yhden kerran elämässä ja, mutta aikaerosta toipumiseen meni monta päivää eikä tunne ollut miellyttävä.

Oma vuorokausirytmi noudattelee nykyään kukonlaulun aikaa, mutta onhan sillä hintansa. Illalla ei tarvitse edes uneksia katsovansa televisio-ohjelmaa joka alkaa kymmenen jälkeen, mistä työkaverit pääsevät kuittailemaan säännöllisesti.

Joka viikonloppuna haaveilen pitkään nukkumisesta. Nykyään koiratkin venyttelevät pöllämystyneinä, kun mamma haluaa lähteä lehden hakuun lauantaiaamuna kuudelta. Jos osaisivat puhua, sanoisivat varmaan, että viikonloppuisin voisi lukea vain digilehteä.

Kymmeneen tai yhteentoista nukkuminen tuntuu nyt ihan utopistiselta.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »