tiistai 15.6.2021 | 10:48
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Ovatko naisten ja miesten aivot erilaiset? Aivotutkija paljastaa merkittävimmät erot

Naisen ja miehen aivot ovat erilaiset. Siksi tietyt ammatit ovat mies- tai naisvaltaisia, sanoo ruotsalainen aivotutkija.

Biologia ei ole tasa-arvoista, mutta palkkaus voisi olla.

Pirjo-Liisa Niinimäki
To 28.3.2019 klo 10:00 | päivitetty to 10:09

Huonoja uutisia tasa-arvon ja sukupuolikiintiöiden kannattajille: miesten aivot ja naisten aivot ovat tutkitusti rakenteeltaan erilaiset. Siksi pojista tulee todennäköisemmin kaivinkoneenkuljettajia ja tytöistä sairaanhoitajia, eikä päinvastoin.

Koska mies- ja naisvaltaisten alojen syntyä siis selittävät asenteiden lisäksi myös biologiset tekijät, tasa-arvoa ei saavuteta pelkästään sillä, että poikia kannustetaan hoitoalalle ja tyttöjä rohkaistaan teknisiin töihin.

Myöskään naiskiintiöt suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa tai yleinen sukupuolineutraalisuus eivät takaa sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Näin väittää ruotsalainen psykiatri ja aivotutkija Markus Heilig. Hänen kirjansa Naisen aivot, miehen aivot (Atena kustannus) on vastikään julkaistu suomeksi.

"Voidaksemme hoitaa diabetesta meidän on ensin tunnettava sairauden biologinen tausta. Ja voidaksemme puhua tasa-arvosta on tunnettava sukupuolten biologinen perusta."

Kirjassaan Heilig pohtii, ajattelevatko tai tuntevatko naiset ja miehet eri tavalla ja johtuvatko erot elinympäristöstä vai aivojen rakenteesta.

Vaikka Heilig neurobiologina kallistuu biologisen selityksen puoleen, hän tunnustaa myös kulttuuriset tekijät. Lisäksi hän on tasa-arvon kannattaja.

– Vaikka miehet ja naiset eivät ole biologisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia, se ei tarkoita, että he eivät olisi samanarvoisia. Päinvastoin.

Hänen mielestään sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu nimenomaan edellyttää, että sukupuolierot otetaan huomioon ja ymmärretään, miten erot vaikuttavat käyttäytymiseemme ja valintoihimme.

– Poikiemme ja tyttäriemme täytyy saada valita itse, hän sanoo.

Markus Heilig on psykiatrian professori Linköpingin yliopistossa Ruotsissa. Hän on tutkinut muun muassa alkoholismin ja stressin vaikutuksia aivoihin.

Nyt julkaistu aivokirja on Heiligin "vapaa-ajanharrastus": Kiinnostus aiheeseen syntyi omien tyttärien ansiosta. Hän halusi oppia ymmärtämään sukupuolten eroja ja biologisia ominaisuuksia.

Tasa-arvo on tulenarka keskustelunaihe Ruotsissa. Kun kirja vuosi sitten julkaistiin siellä, keskustelua syntyi kuitenkin vähemmän kuin hän etukäteen pelkäsi.

Heilig korostaa, että neurobiologia ainoastaan kertoo, miten asiat ovat. Se siis näyttää, minkälainen biologinen tausta ihmisten toiminnalla on.

Kuka

Markus Heilig

Psykiatrian professori Linköpingin yliopistossa Ruotsissa.

Tutkinut muun muassa alkoholismin ja stressin vaikutuksia aivoihin.

Heiligin perhe tuli pakolaisena Ruotsiin, kun Markus oli kymmenvuotias.

Biologia ei kuitenkaan sanele, miten asioiden kuuluisi olla. Asioihin voi vaikuttaa. Muutenhan emme lääkitsisi esimerkiksi diabeetikkoja, kun heidän elimistönsä lakkaa tuottamasta insuliinia.

– Voidaksemme hoitaa diabetesta meidän on ensin tunnettava sairauden biologinen tausta. Ja voidaksemme puhua tasa-arvosta on tunnettava sukupuolten biologinen perusta, hän vertaa.

Miten naisten ja miesten aivot eroavat toisistaan? Osa eroista on Heiligin mukaan niin päivänselviä, että sokeudumme niille. Olemme ulkoisesti erinäköisiä, joten myös aivomme ovat erilaiset.

Esimerkiksi lisääntymiseen tarvittavan hormonituotannon kontrolli on miesten ja naisten aivoissa tyystin erilainen.

Miehillä on keskimäärin jopa 50 prosenttia enemmän lihasmassaa kuin naisilla. Heidän aivojensa hermosoluyhteydetkin ovat järjestäytyneet siten, että lihakset pystyvät tuottamaan nopeasti liikkeitä.

Naisten aivopuoliskojen hermosolmut taas pystyvät kommunikoimaan tehokkaasti keskenään, ja siitä seuraa esimerkiksi hyvä sana- ja kasvomuisti ja hyvät sosiaaliset taidot.

Heiligin mukaan tällaisten perustavanlaatuisten erojen lisäksi on aste-eroja joissakin ominaisuuksissa. Tutkimusten mukaan pojat ovat keskimäärin parempia matemaattista ja avaruudellista hahmottamista vaativissa tehtävissä, tytöt kielellisissä ja sosiaalisissa taidoissa.

Tämä on kuitenkin vain yleistys. Yksilötasolla voi olla toisinkin päin.

Ihmisen biologiset ominaisuudet eivät enää määritä hänen kohtaloaan samalla tavalla kuin joskus evoluution alkuhämärissä. Ennemminkin on kyse siitä, mihin yksilö haluaa käyttää omat edellytyksensä ja miten sen tekee.

Biologia ja perinteiset sukupuoliroolit ovat vuosisatoja toimineet niin, että häviävänä osapuolena on usein ollut nainen. Moderni kaupunkiympäristö kohtelee kuitenkin Markus Heiligin mielestä "biologista miestä" loppujen lopuksi huonommin kuin naista.

Nyky-yhteiskunnassa ei ole tarvetta ominaisuuksille, jotka ovat yleisempiä miehille kuin naisille. Motorisilla kyvyillä ja ruumiillisella työllä on vähemmän painoarvoa moderneilla työmarkkinoilla, joita hallitsevat palveluammatit ja korkeaa koulutusta vaativa tekniikka.

Mutta mitä tehdä sille tosiasialle, että kaivinkoneenkuljettajat saavat edelleen paljon enemmän palkkaa kuin lastenhoitajat?

Heiligin mielestä ratkaisuksi ei riitä, että joka ammattiin pyritään ohjaamaan yhtä paljon miehiä ja naisia.

Mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaerojen poistamiseksi hänellä on lyhyt ja ytimekäs resepti.

– Ei tarvita juuri muuta kuin poliittista rohkeutta.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »