Paikallisuutiset

Tekoälyä taskuun ja firman johtoon – Robotit yleistyvät, mutta eivät vie työpaikkoja

Jokainen meistä on mukana teollisessa vallankumouksessa, ainakin käyttäjänä. Puhelimessamme on tekoälyä ja olemme laitteemme kautta yhteydessä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon. Tekoäly on vähitellen valtaamassa kaikkia laitteita ympärillämme.

– Teolliset vallankumoukset ovat normaalia tekniikan kehitystä, toteaa kehityspäällikköKari Mäntyjärvi.

Mäntyjärvi tutkimusryhmineen kehittää tulevaisuuden tuotantoteknologioita Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa Nivalassa.

– Puhelimen muuttuminen internet-päätteeksi on nopeasti muuttanut ihmisten elämää, jopa vallankumouksesta voidaan puhua. Kuitenkin insinöörit ovat kehittäneet siihen liittyviä systeemejä pikkuhiljaa ja pienin askelin pitkän ajan kuluessa.

"Jossakin vaiheessa tulevat virtuaalipohjaiset käyttöliittymät. Kun koneet ovat verkossa, niitä voidaan käyttää mistä päin maailmaa tahansa. Kari Mäntyjärvi

Mäntyjärvi ottaa toisenkin esimerkin: Esimerkiksi esineiden 3D-tulostus on ollut esillä jo 20 vuotta, mutta kasvu on käsillä vasta nyt.

– Muovin tulostaminen on yleistä ja metallien on voimakkaasti yleistymässä nyt myös Suomessa. Viime vuoden alussa meillä oli kaksi palvelun tarjoajaa, mutta nyt metallin tulostuspalveluja tarjoaa 5 – 6 yritystä.

Esineet alkavat keskustella keskenään kodeissa ja tehtaissa.

– Tulossa on kaupallisia sovelluksia. Jääkaappi on verkossa ja voi kertoa sisällöstään ostoksia tekevälle. Jätesäiliöissä on mittareita, jotka kertovat kuljettajalle tyhjennystarpeen. Turha ajaminen jää pois. Konenäkö ja nettiyhteys ohjaavat tehtaiden prosesseja, kehityspäällikkö Mäntyjärvi havainnollistaa.

Kokonaan ilman ihmisiä toimivia tehtaita ei tulla laajemmin näkemään lähitulevaisuudessa.

– Esimerkiksi hyvin suurta puhtautta tai tarkkuutta vaativa lääketehdas kannattaa automatisoida, mutta kaikkialla muualla ihmistyöntekijän joustavuutta hyödynnetään vielä pitkään.

Teollisuusrobotteja on laajasti käytössä alueemme yrityksissä esimerkiksi pakkaajina ja hitsaajina.

– Robottisärmäystä on tehty pitkään ohutlevyteollisuudessa. Nyt robotit laserhitsaavat. Mekaanisessa puuteollisuudessa on linja-automaatiota.

– Normaalit valmistusmenetelmät eivät poistu. Tuotantolaitteet ovat kalliita ja niiden käyttöikä voi olla pitkä. Osa työvaiheista on hankalasti koneistettavia. Työstökoneiden käyttöliittymät kehittyvät. Jossakin vaiheessa tulevat virtuaalipohjaiset käyttöliittymät. Kun koneet ovat verkossa, niitä voidaan käyttää mistä päin maailmaa tahansa.

Digitaalisessa maailmassa työskentely on ollut pitkään käytännön todellisuutta Mecaplan Oy:ssä.

– Olemme koneisiin ja laitteisiin liittyvää tuotesuunnittelua tekevä insinööritoimisto. Asiakkaitamme ovat pääsääntöisesti yritykset, jotka myyvät ammattikäyttöön meneviä laitteita, kertoo toimitusjohtajaHenri Kneckt.

– Tuotteen suunnittelu tehdään tietokoneympäristössä. Simuloinnit ovat yleistyneet. Tuote tehdään pitkälle valmiiksi ennen kuin prototyyppejä toteutetaan.

Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) ovat apuna nykyaikaisessa suunnittelussa.

– Ne tehostavat tuotteen suunnittelua, Kneckt toteaa.

Nivalalainen Elme Studio on yritykselle tärkeä kumppani.

– Olemme tehneet pitkään yhteistyötä osaamisen ja tekniikan kehittämisessä. Asiakkaillemme menee 3 D-tulostettuja osia. Olemme palkannet alan osaajia yrityksemme ja hankkineet muovitulostimen. Metallin tulostamisessa hyödynnämme Elmen ja muiden toimijoiden palveluja, toimitusjohtaja Henri Kneckt kertoo.

Vuonna 2001 perustetun yrityksen kotipaikka on Nivalassa, minkä lisäksi ovat toimistot Vantaalla ja Turussa. Toimintaa on myös Oulussa ja Tampereella. Työntekijöitä on 35, joista runsaat kymmenen Nivalan teolliskylässä.

Ensimmäinen teollinen vallankumous alkoi höyrykoneesta 1700 -luvun lopulla. Noin sata vuotta myöhemmin keksittiin sähkö ja teollisuudessa alettiin siirtyä massatuotantoon. Kolmas vallankumous käynnistyi 50 vuotta sitten tietokoneiden vähitellen yleistyessä.

– Noin 20 vuotta sitten alkanut netin valtakausi on neljäs vallankumous. Tuotanto muuttuu, kun joka puolella toteutetaan esineiden internettiä. Kaikissa yrityksissä toiminta perustuu tietotekniikkaan ja tietoverkkoihin. Tuotantolaitteiden etävalvonta ja ylläpito on yleistä. Esimerkiksi koko maan sähköverkkoa valvotaan etänä, Mäntyjärvi kertoo.

– Täydellinen vapaus on netin hyvä puoli, mutta se mahdollistaa myös väärinkäytökset. Säännöt ovat tarpeen kun siirrytään kybersysteemiin. Esimerkiksi yhteiskunnan on päätettävä, millä tärkeysjärjestyksellä itsestään ajavat autot toimivat.

Entä mikä on viides vallankumous?

– Vaikea sanoa. Edellisetkin on huomattu vasta jälkikäteen. Toivottavasti olemme menossa kohti järjestelmien kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja toivottavasti tekniikka tuo ratkaisuja kestävään kehitykseen, ilmaston lämpenemiseen ja väestön ikääntymiseen.