Paikallisuutiset

Väyläaktiivi Harri Finnilä esittelee unohdettua Haapajärvi-Saarijärvi-rataa – "Radan kunnostus lisää sen tunnettavuutta ja käyttöä"

Haapajärveltä Saarijärven kautta Jyväskylään kulkeva rataosuus valmistui vihdoin ja viimein 1960. Työt Äänekoskelta pohjoiseen olivat alkaneet jo ennen sotia ja niitä jatkettiin välittömästi rauhan tultua. Topparoikka eteni lähinnä valtion työllisyystöinä vaiheittain.

Saarijärveltä pohjoiseen kulkeva rataosuus on palvellut lähinnä puutarviketeollisuutta ja muuta raskasta teollisuutta. Radalla oli henkilöliikennettä aluksi jopa Haapajärveltä Jyväskylään, mutta vähäisen käytön myötä henkilöliikenne loppui.

Lättähatut lopettivat liikennöinnin Haapajärveltä etelään jo 1968. Viimeiset henkilöjunat Äänekoskelta Jyväskylään vislasivat vuonna 1987.

Nyt Keski-Suomen radalle odotetaan jälleen lisääntyvää käyttöä ja se on itse asiassa jo alkanut. Rataosuutta ajaa päivittäin edestakaisin kuusi junaa.

Valtion lisätalousarviossa väylälle esitetään viiden miljoonan euron korjausrahaa. Summalla on tarkoitus aloittaa pölkkyjen ja kiskojen vaihtoa jo tänä vuonna. Korjauksella on kiire, sillä pahimmillaan radalla saa ajaa täydessä puutavaralastissa vain 20 kilometriä tunnissa.

– Vauhdin noustessa käyttö lisääntyy varmasti. Taustalla on metsäteollisuuden lisääntynyt puuntarve ja ympäristösyyt. Raideliikenteen käyttö on metsäteollisuudelle eräänlainen ympäristövaltti, väyläaktiivi Harri Finnilä Haapajärven Kumisevasta kertoo.

Keski-Suomen rata kulkee Kumisevan kylän kautta ja monelle kyläläiselle se on tuttu näky.

Lopullisen sysäyksen Keski-Suomen radan säilyttämiseen antoi Äänekoskelle valmistunut valtava biotuotetehdas. Se kerää päivittäin suuren määrän puuta ja tarvitsee myös rautateitä suurien puumäärien kuljettamiseen tehtaalle ja tuotteidensa vientiin Äänekoskelta maailmalle. Suurin osa sellusta menee Helsingin Vuosaaresta merelle. UMP:llä on taas paljon omia metsävarantoja Keski-Suomessa ja yhtiö käyttää muun muassa rautateitä kuljettaakseen raakapuuta Pietarsaareen.

Nyt Saarijärven ja Haapajärven rataosuus nähdään teollisuudelle niin merkittäväksi, että se on listattu Vähäliikenteiset radat, tilanne ja tulevaisuus 2017 (Liikenneviraston julkaisuja 31/2018) –selvityksessä peruskorjattavaksi kauttaaltaan vuosina 2023–2025.

Selvityksessä on arvioitu, että koko rataosan kunnostaminen liikennepaikkoineen nykyisen tason vaatimukset täyttäväksi maksaisi noin 135 miljoonaa euroa.

Ylivieskasta Iisalmeen kulkevan radan kunnat odottavat lisäksi kuin kuuta nousevaa päätöstä ratansa sähköistämisestä. Valtio varasi lisätalousarviossaan väylälle 500 000 euron määrärahan, jolla noin 155 kilometrin rataosuudelle saadaan rakentamissuunnittelu.

– Suunnittelussa täsmennetään muun muassa sähköpylväiden paikkoja. Niitä tulee noin 60 metrin välein, projektipäällikkö Jouni Juuti Väylävirastosta kertoo.

Olennaista ratavälin sähköistyksessä on myös, että Iisalmeen rakennetaan kolmioraide, jotta Kontiolahden suunnasta tulevat sähköjunat voidaan ohjata ilman veturin vaihtoa eteenpäin Ylivieskaan ja Pohjanmaan radalle.

Suuri osa Venäjältä tulevasta läpikulkuliikenteestä ylittää maiden rajan Vartiuksessa ja matkaa sieltä kiskoja pitkin Ouluun ja Pohjanmaan radalle. Iisalmen kautta reitti lyhenee ja muodostaa varteen otettavan vaihtoehdon kohti Kokkolaa ja muita satamia.

Juutin mukaan sähköistämisen aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon. Hän aprikoi, että rakentamissuunnittelu kestää noin 1,5 vuotta, mutta rakentaminen voi edetä sitä mukaa kun suunnittelukin edistyy.