Paikallisuutiset

Piispa Jukka Keskitalo ottaa kantaa kirkolliskokouksen mahdollisuuksiin muuttaa perinteistä avioliittokäsitystä – Piispa paljastaa myös sen, voidaanko sateenkaariparin vihkineelle papille antaa varoitusta, jos sateenkaariväen näkemyksiä tukeva hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman

Keskitalo kertoo näkemyksiään Keskipohjanmaan haastattelussa. Myös Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo pohtii sateenkaariväen ja kirkon välistä suhdetta.

Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain vuonna 2017. Uudistuksen myötä avioliitto on sukupuolineutraali eli mahdollinen myös samaa sukupuolta oleville kihlapareille. Evankelisluterilainen kirkko edustaa kuitenkin edelleen näkemystä, jonka mukaan avioliitto kuuluu miehelle ja naiselle. Kirkon näkemyksen mukaan uudessa avioliittolaissa ei puututtu kirkon oikeuteen säilyttää perinteinen avioliittokäsityksensä.

Juridisesti Pohjois-Suomen hallinto-oikeus teki merkittävän päätöksen juhannuksen tienoilla. Se kumosi Oulun tuomiokapitulin antaman kirjallisen varoituksen pastorille, joka oli vihkinyt uuden avioliittolain voimaan tultua samaa sukupuolta olevan parin. Tuomiokapituli on hakenut päätöksestä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen KHO:een.

Samaan aikaan piispainkokous pohtii esityksiä, joilla voidaan sovittaa yhteen kirkon piirissä olevia erilaisia avioliittonäkemyksiä.

Keskipohjanmaa kysyi Oulun hiippakunnan piispaltaJukka Keskitalolta näkemyksiä hallinto-oikeuden ratkaisusta ja piispojen kokouksen toimeksiannosta, jonka se sai kirkolliskokoukselta.

Pappien tulee toimia piispainkokouksen vuonna 2016 antaman selonteon mukaan eli pidättäytyä vihkimistä samaa sukupuolta olevia pareja. Piispa Samuel Salmen 2016 antamat tarkemmat soveltamisohjeet ovat niin ikään edelleen voimassa.Piispa Jukka Keskitalo

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi ennen juhannusta Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin 3.10.2017 antaman päätöksen koskien pastori Árpád Kovácsin kirjallista varoitusta. Kovács oli toimittanut samaa sukupuolta olevan parin vihkimisen. Tuomiokapituli katsoi, että hän oli toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Hallinto-oikeuden päätös syntyi äänestystuloksena äänin 2–1. Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo, millä perusteilla tuomiokapituli valitti päätöksestä?

– Tuomiokapituli päätti hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska kyseessä on ennakkotapaus ja siihen on tarpeellista saada korkeimman oikeusasteen ratkaisu siitäkin syystä, että eri hallinto-oikeuksissa on käsittelyssä samankaltaisia tapauksia. Lisäksi asiaan liittyy muun muassa perustuslain turvaama kysymys kirkon sisäisestä autonomiasta ja avioliittolain turvaamasta oikeudesta päättää kirkollisen avioliittoon vihkimisen tarkemmista edellytyksistä. On tarpeen saada korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu siitä, missä tämän oikeuden rajat kulkevat.

Hallinto-oikeuden mukaan kirkko ei ollut päivittänyt suhdettaan avioliittokäsitykseensä uuden avioliittolain tultua voimaan vuonna 2017. Määrittääkö uusi avioliittolaki mielestänne uudelleen kirkon mahdollisuutta toimittaa avioliittoon vihkimistä kirkon perinteisen avioliittokäsityksen perusteella?

– Eduskunnan säätäessä kansalaisaloitteen pohjalta avioliittolain muutosta käsittelyn kaikissa vaiheissa korostettiin, että muutoksella ei ole tarkoitus puuttua kirkon oikeuteen määrätä kirkollisen avioliiton tarkemmista ehdoista. Nyt tuomiokapituli katsoo, että hallinto-oikeuden ratkaisussa virheellisesti oletetaan, että kirkolla olisi automaattinen velvoite päivittää kirkkolakia ja kirkkojärjestystään yhteiskunnan lakimuutosten jälkeen säilyttääkseen oikeutensa omiin sisäisiin uskonnosta nouseviin käytäntöihinsä. Tuomiokapitulin mielestä tämä on virhepäätelmä ja yksi keskeinen syy, miksi valituslupaa haetaan.

Jos hallinto-oikeuden päätös pitää myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mikä on kantanne, kuinka kirkon tulisi reagoida siihen?

– Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu olisi silloin ennakkotapauksen roolissa kaikissa samanlaisissa jutuissa. Käytännössä se merkitsisi sitä, että kirkon avioliittokäsitys on edelleen sama, mutta siitä poikkeaville papeille ei saisi antaa virkamiesoikeudellisia seuraamuksia kuten varoituksia.

Entä kuinka seurakunnissa tulee menetellä siihen saakka kunnes KHO on ratkaisunsa antanut. Kirkon avioliittokäsitys ei ole muuttunut, mutta hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan sitä olisi pitänyt päivittää uuden avioliittolain säätämisen jälkeen. Kuinka ohjeistatte pappeja toimimaan aikana, jolloin KHO ei ole vielä asiasta säätänyt?

– Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen eikä sellaiseksi tulekaan, jos valitusoikeus myönnetään. Oikeustila ei siis ole muuttunut. Pappien tulee toimia piispainkokouksen vuonna 2016 antaman selonteon mukaan eli pidättäytyä vihkimistä samaa sukupuolta olevia pareja. Piispa Samuel Salmen 2016 antamat tarkemmat soveltamisohjeet ovat niin ikään edelleen voimassa.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös oli valtakunnallisesti ensimmäinen koskien virassa olevan papin mahdollisuutta vihkiä samaa sukupuolta oleva pari. Kuinka monta vastaavaa vireillä olevaa oikeuskäsittelyä on tiedossanne? Pidättekö mahdollisena, että lain tulkinta voisi olla perusteiltaan toisenlainen toisessa hallinto-oikeudessa?

– Tietojeni mukaan 5–10 tapausta on käsiteltävänä ainakin kolmessa eri hallinto-oikeudessa. On täysin mahdollista, että eri hallinto-oikeuksista tulee erilaisia ratkaisuja tai ainakin eri tavoin perusteltuja ratkaisuja. Tästäkin syystä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tarvitaan.

Yllättikö hallinto-oikeuden ratkaisu?

– Kyllä se yllätti. Myös se yllätti, että ratkaisun perustelut olivat melko niukat. Näin periaatteellisessa, myös kirkon perustuslaillista asemaa ja autonomiaa koskevassa kysymyksessä perustelujen olisi suonut olevan seikkaperäisempiä.

Samalla kun Suomen oikeuslaitos käsittelee avioliittolain soveltamista kirkossa, piispat pohtivat asiaa teologiselta pohjalta.

Kirkolliskokous jätti viime vuonna raukeamaan aloitteen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Samalla se pyysi, että piispainkokous edistää kunnioittavaa keskustelua ja selvittää vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Kotimaa-lehden haastattelussa (24.6.) arkkipiispa Tapio Luoma totesi, että selvitystä laaditaan edelleen ja että se pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman pian. Piispa Keskitalo, ovatko kirkon piirissä olevat erimielisyydet koskien avioliittokäsitystä ratkaistavissa?

– Helppoa se ei tule olemaan, mutta kaikki piispat ovat sitoutuneet työskentelemään sen puolesta, että kysymys ei muodostuisi ainakaan nykyistä enemmän kirkkoa jakavaksi.

Kirkon suhde avioliittolakiin määritellään viime kädessä kirkolliskokouksessa. Siellä nykyisen avioliittokäsityksen muuttaminen tai tarkentaminen vaatii 3/4 enemmistön. Onko realistista odottaa, että kirkon suhtautumiseen tapahtuu muutosta ja jos muutos on mahdollinen, mikä voisi olla se kompromissi, jonka suuri enemmistö kirkolliskokouksesta voisi hyväksyä.

– Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että mikään nykyisestä perinteisestä avioliitokäsityksestä poikkeava malli saavuttaisi 3/4 määräenemmistöä. Toki asetelmat voivat muuttua kirkolliskokouksen kokoonpanon muuttuessa. En halua lähteä spekuloimaan mahdollisilla ratkaisumalleilla, koska juuri niitä piispat pohtivat.

Pidättekö mahdollisena, että kirkko joutuu jopa luopumaan vihkimisoikeudestaan?

– Teoreettisesti se on yksi mahdollisuus, mutta en pidä sitä tällä hetkellä todennäköisenä, enkä ainakaan toivottavana.

Minkä ohjeen antaisitte avioliittokeskusteluun?

– Kirkon sisällä tulisi kärsivällisesti jaksaa kuunnella eri tavoin ajattelevia tässäkin asiassa. Vain sitä kautta voidaan mahdollisesti löytää ratkaisuja, jotka eivät ole kirkkoa jakavia.