Paikallisuutiset

Jedun johtaja Keijo Makkonen istui kollegoidensa kanssa kahvilla, kun Savon koulutuskuntayhtymän johtaja poistui pöydästä: Kuopiossa oli tapahtunut kouluhyökkäys – Voiko koulujen turvallisuutta vielä parantaa?

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtoriKeijo Makkonen istuu tiistaina lounaskahveilla kollegoidensa kanssa. Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Helsingissä on alkanut.

Yllättäen Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve poistuu pöydästä.

Hänet on hälytetty Kuopioon.

– Helve istui vieressäni. Sitten tuli kiire lähtö. Arvasin, että jotain ihmeellistä on tapahtunut, sanoo Makkonen.

Ammatillisen koulutuksen seminaari jatkui keskiviikkona laivalla. Makkonen kertoi Keskipohjanmaalle puhelimitse, kuinka Kuopion kouluhyökkäys muutti tunnelmaa.

– Kaikki jutut vievät Kuopion tapahtumiin. Tunnelma on latistunut, mutta hyvä asia on se, että satumme olemaan koolla vaihtamassa ajatuksia.

Voiko kouluhyökkäystä estää mitenkään?

Sitä Kokkolan suomalaisen lukion abiturienttiNoora Pyysalo on miettinyt.

– Tuskin voimme tehdä sadoilletuhansille opiskelijoille taustatutkimuksia. Kuopion tapauskin oli sellainen, että hyökkääjällä ei ollut rikostaustaa. Ennustaminen on hankalaa, Pyysalo sanoo.

Pyysalo oli yläasteella, kun hänen Kiviniityn koulunsa oppilaille ja vanhemmille tiedotettiin, että koulu oli ollut ison kouluiskun suunnittelun kohteena.

– Tiistainen järkytti, koska omassa koulussani oli aikoinaan uhka. Asia tuli lähelle. Yläasteella jouduin miettimään, mitä olisin siinä tilanteessa tehnyt. Nyt kavereiden kanssa yhteisenä teemana on ollut järkytys: kuinka Suomessa voi taas tapahtua tällaista? sanoo Pyysalo.

Tragediat ovat pakottaneet muutoksiin. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana Suomen kouluissa on panostettu kameravalvontaan ja vartiointiin sekä järjestetty turvallisuusharjoituksia.

– Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen olemme valmistautuneet erityisesti mahdollisiin tulipaloihin, sairaustapauksiin sekä väkivaltaan ja sen uhkaan. Hätäpoistumistiet kierretään ja jauhesammuttimiin tutustutaan, sanoo Kokkolan suomalaisen lukion Kokkolan yhteislyseon toimipaikan rehtoriRaimo Lammi.

Samalla kuraattorin ja psykologin palveluita on nostettu esille.

– Nuoren mieli järkkyy helposti, sillä nuoruudessa tehdään suuria päätöksiä ja voidaan kokea kovia kolauksia. Kun on vaikeaa, on apua oltava tarjolla. Olemme käsitelleet erilaisia elämäntilanteita ja kertoneet koulun tarjoamasta tukiverkostosta, kertoo Lammi.

Turvallisuuteen liittyvät järjestelmät ja ohjelmat ovat jopa kolminkertaistuneet kouluissa viime vuosikymmeneltä. Näin arvioi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kiinteistöpäällikköPetri Rintala, joka vastaa myös turvallisuuspäällikön tehtävistä.

– Kiinteistöjä valvotaan kameroilla sekä sisältä että ulkoa. Toki kyse on enemmän tallentavasta valvonnasta, joka auttaa esimerkiksi varkauksien selvittelyssä. Toinen asia on kontrolli. Se lähtee siitä, että opettajat tuntevat ryhmänsä. Henkilökunnalle on suositus henkilötunnisteen käytöstä.

Koulun ovet ovat kaikille avoinna. Lisäksi koulurakennukset ovat isoja ja sokkeloisia.

Siksi esimerkiksi Närvilänkadulla on pyritty käyttämään vain pääsisäänkäyntejä. Koulun ulkopuoliset ihmiset pääsevät aulasta eteenpäin kontrollipisteen kautta.

– Lisäksi keväällä kampuksilla aloitettiin päivävartiointi, koska Kokkolan alueella liikkuu huumeita. Haluamme suojella koulua, mutta samalla huumeiden kauppaamista voidaan estää. Kun vartijat käyvät kouluilla, he oppivat tuntemaan opiskelijat ja rakennukset. Mahdollinen vasteaika pienenee.

Rintala listaa muita panostuksia: turvallisuuskävelyt, poistumisreittien ja kokoontumispaikkojen kertaamiset sekä henkilöturvapainikkeet iltavuoroissa työskenteleville.

– Lisäksi koulupoliisi Juha Puurula käy aika ajoin briiffaamassa henkilökuntaa ja näyttäytyy oppilaiden keskuudessa. Vierailut on koettu tosi tärkeiksi, sanoo Rintala.

Yhdysvalloissa monissa kouluissa käytetään metallinpaljastimia. Keijo Makkonen Nivalasta ei usko, että Amerikan tie on Suomen tie.

– Ihmisten ja esineiden tunnistaminen on vielä periaatteessa mahdotonta. Kaikkeen voi varautua, mutta voiko ikäviä asioita sataprosenttisesti estää?