tiistai 19.11.2019 | 23:19
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Vili Ruuskan kolumni: Kielellä kikkailemalla voi luoda loistavaa huumoria – Valkokankaalle aluevaltauksen tehnyt Fingerpori-sarjakuva kolahtaa ex-fennistiin

Keskipohjanmaa
Ma 21.10.2019 klo 06:30

Minä sinulle napakan kolumnin näytän.

Ei ole laadun tae kirjoituksestani. Napakka on ainoastaan virke, joka toimii keskinkertaisesti kannattelevana aasinsiltana aiheeseen.

Valveutunut sarjakuvaharrastaja tietää taatusti, mihin hahmoon tai sarjakuvaan aloituksellani viittaan. Paljastetaan se nyt muillekin: Fingerpori-sarjakuvan Rivo-Riittaan. Pyylevällä, tupakkasuisella tarjoilijalla on tapana murahdella asiakkailleen. Tölväisyt putkahtavat suusta tismalleen esitetyssä muodossa.

Sisältö on tyypillisesti kaksimielistä tai muuten suomalaiseen keskustelukulttuuriin sopimatonta. Sitä laboratoriolauseeni ei ole eikä edes pyri olemaan. Rakenne on sama, sanoma ei.

Pitkä pohjustus päättyköön. Sen perusteella voi päätellä, että kolumnini käsittelee Fingerporia. Tämä Pertti Jarlan luoma oivaltava hengentuotos teki uuden aluevaltauksen paperilta valkokankaalle keskiviikkona.

Kriitikoiden parjaama elokuva olisi saamastaan lyttäyksestä huolimatta mielenkiintoista nähdä. Niin tulen jossain vaiheessa menettelemään. Fingerporia on nimittäin tullut luettua strippi jos toinenkin. Etenkin opiskeluaikana navigoin Helsingin Sanomien sivuille päivittäin ja hykertelin uusimmalle Fingerporille.

Suurkuluttajuus on karissut vuosien varrella, mutta sarjakuva kaikessa nerokkuudessaan ei ole kokenut arvonalennusta.

Ihastelen erityisesti Jarlan kykyä tarttua suomen kielen mitä moninaisimpiin ja erikoisimpiin ilmiöihin. Syntyy hersyvää huumoria, kun yhdistää tämän tarmokkuuden ja rajattoman materiaalin, josta ammentaa.

Sarjakuva voi olla samanaikaisesti hauska ja opettavainen. Tämän Fingerporiin liittyvän asian huomasin suomen kielen opinnoissa semantiikan eli merkitysopin kurssilla. Luentodiassa saattoi olla Fingerpori-strippi, josta professori kysyi: "Mihin kielen ilmiöön vitsi perustuu?".

Sitten vastattiin. Useimmiten homonymiaan (sanojen samankaltaisuus, esimerkiksi kuusi on 'puu' sekä 'lukusana') ja polysemiaan (saman sanan monimerkityksisyys, esimerkiksi vetää-verbi eri merkityksissään). En mene enempää yksityiskohtiin.

"Sinulla suomen kielen opiskelijana taitaa olla kielioppisäännöt hallussa, kun olet niitä viisi vuotta hinkannut", minulle usein sanotaan.

Taitaa olla, mutta ei todellakaan hinkattu. Teimme suurimman osan ajasta jotain aivan muuta.

Ihastelen erityisesti Jarlan kykyä tarttua suomen kielen mitä moninaisimpiin ja erikoisimpiin ilmiöihin.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »