Paikallisuutiset

Kallion johtaja Johanna Patanen ei houkuttele Soiten kuntia: "Rajanylitykset ovat poliitikkojen käsissä" – Toholammin valtuuston puheenjohtaja Ranta-Nilkku: "Jos keskittäminen jatkuu, kunnat pakotettuja katsomaan muualle"

– Ei ole tullut yhtään kyselyä. Toisaalta ei varmaan minuun ensimmäisenä yhteyttä otetakaan. Kunnan mahdollinen siirtyminen kuntayhtymästä toiseen on ennen kaikkea poliitikkojen, ei viranhaltijoiden asia, kommentoi peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtaja Johanna Patanen.

Kysymys Pataselle kuului, onko Soiten jäsenkunnista tullut kontakteja mahdollisen kuntayhtymän vaihdon tiimoilta.

Viikonloppunahan Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, itse Ullavassa asuva,Reino Herlevi epäili Soiten kuntayhtymän rakoilevan, jos säästösuunnitelmat kohdistuvat liiaksi maaseudulle. Yhtenä lipsujana Soiten leiristä on arvuuteltu Toholampia, jonka suunnitelmat ulkoistaa terveys- ja hoivapalveluja kariutuvat Soiten vastustukseen ja joka ei vieläkään ole allekirjoittanut sopimusta Soite-yhteistyöstä.

Soiten taloudessa on ongelmia, ja kunnat ovat asettaneet sille merkittävän säästövelvoitteen.

Taloutemme on vatupassissa, mutta kyllä mekin olemme joutuneet säästämään. Johanna Patanen Johtaja, peruspalvelukuntayhtymä Kallio

Mutta ruoho ei välttämättä näytä sen vihreämmältä Kallion puolella.

– Taloutemme on vatupassissa, mutta kyllä mekin olemme joutuneet säästämään. Parhaillaankin on menossa tuottavuusohjelma. Olemme koko ajan pyrkineet tehostamaan toimintaamme ja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin, Patanen kertoo.

Kallion peruspalvelukuntayhtymän kuuluvat Alavieskan ja Sievin kunnat sekä Ylivieskan ja Nivalan kaupungit. Se perustettiin kohta paras-lain tultua voimaan vuonna 2008. Asukaspohja on runsaat 34 000.

Kallion ensi vuoden budjetti kasvaa runsaalla kolmella prosentilla ja varsinkin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen menot nousevat 4,7 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menojen arvioidaan pysyvän entisellään. Edellisvuoden kuluessa toimintamenot nousivat noin kahdella ja puolella prosentilla.

– Käynnistämme ensi vuonna kaksi uutta toimintamallia. Toinen keskittyy lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden parantamiseen ja toinen sosiaalipäivystyksen käynnistämiseen Oulaskankaan yhteispäivystyksessä. Molemmat ovat tärkeitä, mutta nostavat alussa kustannuksia. Myöhemmin varsinkin nuorisoprojekti tuo säästöjä, Patanen toteaa.

Siihen Patanen ei ota mitään kantaa, olisiko Kalliossa paremmat olot kuin jossakin toisessa kuntayhtymässä.

– Kuten sanottu, sen asian arviointi kuuluu poliittiseen päätöksentekoon.

Erikoissairaanhoidon Kallion kunnat hankkivat lähinnä Oulun yliopistosairaalasta ja Oulaskankaalta. Johanna Patasen arvion mukaan tilanne on aivan toinen synnytyksissä.

– Aiemmin lähes kaikki synnytykset tapahtuivat Oulaskankaalla. Synnytysten loppuminen Oulaisissa siirsi ne pääsääntöisesti Kokkolaan. Arvioisin, että jopa 90 prosenttia äideistä menee Kallion alueelta Kokkolaan synnyttämään. Riskisynnyttäjät ohjataan Ouluun kuten aiemminkin.

Patasen arvion mukaan Kokkolan vetovoima johtuu keskussairaalan synnytysosaston pienuudesta, kotoisuudesta ja hyväksi koetusta hoidosta.

– Lapsen syntymä on perheille hyvin intiimi tapahtuma. Ei ole ihme, jos perheet hakeutuvat pienempiin yksikköihin, joissa on kotoisa tunnelma.

Nykyään kuntien tehokkuutta tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja tarkastellaan tarvevakioiduilla indekseillä. THL:n tilastotiedot ovat vuodelta 2017. Maan keskiarvon ollessa tasan 100 Kallion kunnista Alavieskassa tarvevakioitu indeksi on 97, Nivalassa 99, Sievissä 97 ja Ylivieskassa 96. Nämä kunnat ovat siis tuottaneet palvelut keskimääräistä halvemmalla. Tehokkuusmittari ottaa huomioon sen, että ikärakenne ja sairastavuus vaihtelevat kunnittain.

Keski-Pohjanmaalla Kokkolan tarvevakioitu indeksi on 103, Halsualla 104, Kruunupyyssä 109, Kannuksessa 100, Vetelissä 100, Luodossa 104, Toholammilla 100, Lestijärvellä 97 ja Kaustisella 99. Keski-Pohjanmaan maakunnan tarvevakioitu indeksi on maan kolmanneksi korkein 18 maakunnan joukossa. Keski-Pohjanmaan indeksi on 103, Pohjanmaalla 103, Lapissa 111, Kainuussa 106, Pohjois-Pohjanmaalla 96 ja Etelä-Pohjanmaalla 97.