Paikallisuutiset

Parkkipaikkaonnettomuudet jopa tuplaantuvat joulun alla – Kokkolassa pysäköintiä helpotetaan muun muassa liikenteenohjauksella

Jouluntienoo saa ihmiset liikkeelle. Samalla se altistaa ikäville lieveilmiöille, kuten pysäköintipaikoilla tapahtuville kolareille.

– Kun liikennettä on enemmän, silloin totta kai sattuukin enemmän. Karkeana arviona voisi sanoa, että joulun alla näitä sattuu jopa tuplasti enemmän mitä normaaliaikana, LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntijaMarkus Nieminen toteaa.

Jouluruuhkien olemassaolo on havaittu myös Kokkolassa, ja kaupan ja palveluiden kehittämisyhtiö City Kokkolan toiminnanjohtajaKari Moilasen mukaan ruuhkien asettamaa pysäköintihaastetta pyritään myös ratkomaan ylimääräisillä panostuksilla.

– Nämä ruuhkahuiput etenkin joulukuussa on tiedostettu ja sen takia Halpa-Hallin parkkihallissa on seitsemänä kauppapäivänä kolme liikenteenohjaajaa. Tällä tavalla saadaan nopeasti autot parkkiin ja hallin 400 ruudun täyttöaste lähes 90 prosenttiin, hän kommentoi.

Tällä tavalla saadaan nopeasti autot parkkiin ja hallin 400 ruudun täyttöaste lähes 90 prosenttiin. Kari Moilanen City Kokkolan toiminnanjohtaja

Etenkin pysäköintihallien suuren kysynnän takia Moilanen toivoo, että työpaikkapysäköintiä siirrettäisiin joulunalusajaksi toisaalle, esimerkiksi urheilutalon tai kaupungintalon ympäristöön. Samalla hän näkee, että kauppojen asiakkaat voisivat myös omalla toiminnallaan lisätä pysäköinnin sujuvuutta ja turvallisuutta.

– Toiveena olisi, että hyödynnettäisiin se koko parkkialue, eli autot jätettäisiin reilusti kauemmaksi ja käveltäisiin sinne kauppaan, mikä lisäisi sitä sujuvuutta, Moilanen toteaa.

Lisäksi Moilanen korostaa, että myös pysäköintiruutujen leveyteen olisi syytä kiinnittää huomiota autojen koon jatkuvasti kasvaessa.

Niemisen mukaan tyypillinen pysäköintialueen kolaritilanne on ruudusta poistuminen peruuttaen ja osuminen pysäköintipaikan sisäistä käytävää ajavaan autoon.

– Kahden osapuolen kolarit jakautuvat aikalailla kahtia yksin ajettavien kolhujen kanssa. Pylväät ja tolpat ja parkkitalojen ahtaat ajorampit ovat tyypillisiä kohteita, joihin puskurin kulmaa tai auton helmaa tai peräpäätä kolhaistaan.

Avainasemassa kolhujen välttämisessä olisi hänen mukaansa riittävä tarkkaavaisuus ja turhan kiirehtimisen välttäminen. Nieminen kehottaakin ihmisiä tarkastamaan ympäristönsä jo ennen autoon nousemista: etenkin nykyajalle tyypillisistä korkean vyötärölinjan ja paksujen kattopilareiden autoista näkyvyys takaviistoon on heikkoa.

Toisaalta nykyaikana avuksi ovat tulleet muun muassa peruutustutkat ja -kamerat. Nekään eivät ole kuitenkaan automaattinen turva kolhuilta.

– Osaltaan ne ovat helpottaneet tilannetta ja varmasti ovat estäneetkin paljon kolhuja, mutta ihminen on sellainen että kun siihen tutkaan totutaan, luotetaan siihen liikaa eikä pää enää käännykään niin helposti. Näin palataan alkupisteeseen eikä auto olekaan enää sen turvallisempi.

Useammassa kuin joka toisessa parkkipaikkakolhuista korjauskulut nousevat yli tuhannen euron. Nykytekniikasta voi olla apua kolhujen välttämisessä, mutta kolahduksen sattuessa turvavarusteet voivat tuoda lisäkustannuksia.

– Uusi tekniikka tuo lisäkuluja, jos vaikkapa peruutustutka tai kamera menee rikki ja se joudutaan uusimaan. Samoin keulalla on nykyaikaisissa autoissa esimerkiksi välimatkatutkaa ja muuta teknologiaa.

Yhteensä vakuutusyhtiöiden tietoon tulee vuosittain noin 40 000 pakollisesta liikennevakuutuksesta korvattavaa parkkipaikkakolhua. Määrä on suuri, kun vertaa liikenneonnettomuuksien kokonaismäärään, mikä on noin 100 000 osumaa vuositasolla.

– Lukumäärällisesti parkkipaikkakolhut muodostavat merkittävän osa, mutta näiden onnettomuuksien vakavuus ei ole suuri, joten euromäärällisestikään ne eivät ole se pahin kategoria.