Paikallisuutiset

Pyhäsalmen kaivokselle yllättäen lisäaikaa – Erkki Ruotanen kaivoi kaivoa ja löysi malmikiven 1958: sen jälkeen Euroopan syvin kaivos työllistänyt tuhansia  Pyhäjärvellä, Siilinjärvellä ja Kokkolassa

Pyhäsalmen kaivoksen toiminta jatkuu aina vuoteen 2021 kesään, viimeinen malmijuna lähtee vasta vuonna 2027

Euroopan syvimmästä kaivoksesta Pyhäjärveltä hyviä ja huonoja uutisia.

Ensin hyvät. Kaivoksen toiminta jatkuu aiemmin kaavailtua pitempään. Tällä tietoa kaivoksen maan alla tapahtuva louhinta päättyy vasta vuoden 2021 kesällä. Vielä tammikuussa 2019 tuotannon arvioitiin loppuvan jo syksyllä 2019.

Sen jälkeen toimintaa päätettiin jatkaa vuoden loppuun, sitten kevääseen 2021 ja nyt puhutaan jo kesästä 21.

– Myönteinen käänne tapahtui viime kesänä, kun saimme Yaran kanssa sopimuksen pyriitin eli rikkikiisun toimittamisesta Siilinjärven tehtaalle. Se loi edellytykset kaivostoiminnan jatkamiselle, sillä kupari ja sinkki ovat kerta kaikkiaan loppumassa kaivoksesta. Sen sijaan pyriittiä, jota aiemmin oli louhittu sivutuotteena, kaivoksessa riittää vielä joksikin aikaa, kaivoksen johtaja, toimitusjohtajaKimmo Luukkonen kertoo.

Noin kolmasosa Pyhäjärven kaupungin verotuloista on saatu kaivokselta, joko yhteisöverona tai palkkaverona. Kimmo Luukkonen Toimitusjohtaja, Pyhäsalmi Mine Oy

Huonoja uutisia ovat ne, että kaivoksen yt-neuvotteluiden päätyttyä kaivosyhtiön palveluksesta vähennettiin lokakuussa kaksikymmentä henkilöä. Heidän lisäkseen kaivoksesta on eläköitynyt ja lähtenyt pois omaehtoisesti työntekijöitä.

– Toiminnan pyöriessä viimeistä vuotta täysillä vuonna 2016 meidän omilla palkkalistoilla oli 217 henkilöä. Tammikuun lopussa meitä on enää 135. Eli toiminta on hiljentynyt jo aika tavalla huippuvuosista, Luukkonen toteaa.

Kaivoksen yhteistyöyritysten palveluksessa oli vuonna 2016 noin 50-60 henkilöä, nyt heitä on puolet vähemmän.

Urakoitsijat tekevät muun muassa täyttökiven louhintaa sivukivilouhoksella, siivousta, ruokapalveluita, IT-palveluita, kumi- ja muovin korjausta, hiekkapuhallusta, asennus- ja kaivoskoneiden kuluvien osien kuten kauhojen uudistamistöitä ja rakennustöitä.

– On selvää, että kun volyymi laskee, joka tehtävässä tarvitaan vähemmän väkeä, Kimmo Luukkonen kertoo.

Kesään 2021 saakka kaivoksella tarvitaan Luukkosen arvion mukaan noin 120 henkilön vahvuus omalla väellä ja noin 20 henkilöä urakoitsijoiden palveluksessa. Tämän jälkeen pyriittiä rikastushikasta jää erottelemaan rikastamolla noin 20 henkilöä aina vuoteen 2026 saakka. Viimeinen juna kaivosalueelta lähtee vuonna 2027.

Kaivostoiminnan volyymi on laskenut normaalivuodesta noin puoleen. Tänä vuonna kaivosyhtiö laskee louhivansa malmia kaivoksen uumenista noin 710 000 tonnia. Määrä on noin puolet siitä, mitä kaivoksesta tavallisina vuosina nostettiin maan pinnalle.

– Vuosi 2016 oli viimeinen tavallinen vuosi. Sen jälkeen sulkemiseen on varauduttu ja louhinta on ollut vaikeaa, koska hyvää malmia ei ole tahtonut enää löytyä. Ennen meillä oli valinnanvaraa suunnitella louhoksen paikka, nyt tuota valinnanvaraa ei ole. Joudumme nykyään kiertämään aikoinaan raakulla täytettyjä louhoksia, ja tämä vie aikaa, Luukkonen toteaa.

Alentuneiden volyymien, malmin alhaisen kuparipitoisuuden ja pyriitin alhaisemman hintatason vuoksi Pyhäsalmen kaivoksella lasketaan, että kuluvan vuoden liikevaihto pyörii enää 30 miljoonan euron paikkeilla. Siitä Luukkosen mukaan voidaan jalostaa kuparin hinnan hieman noustua vuoden lopulla jopa positiivinen tulos tänä vuonna.

Kannattavuus on silti nykyään vain rippeitä huippuvuosista. Parhaimmillaan vuonna 2011 Pyhäsalmi Mine takoi 98 miljoonan euron tuloksen 152 miljoonan liikevaihdosta. Vielä 2016 liiketulos oli 46 miljoonaa euroa 110 miljoonan liikevaihdosta. Kannattavuus hakee vertaistaan. Ainakin vuoden 2011 tulos hipoo jonkinasteista ennätystä isolle yritykselle tässä maassa.

Nykyään kanadalaisen kaivosjätin First Quantum Mineralsin omistuksessa oleva Pyhäsalmi Mine on kantanut kortensa myös yhteiskuntavastuun kekoon. Luukkonen laskee yrityksen maksaneen yksin yhteisöveroja viimeisen 15 vuoden aikana noin 225 miljoonaa. Kun yhteisöveroista palautuu neljännes yhtiön kotikuntaan, Pyhäjärvi on vuosittain nauttinut viiden miljoonan euron yhteisöverosta, palkkaveroista nyt puhumattakaan.

– Meillä on se käsitys, että noin kolmasosa Pyhäjärven kaupungin verotuloista on saatu kaivokselta, joko yhteisöverona tai palkkaverona. Kaivoksen merkitys on siis kaupungille ja koko alueelle erittäin merkittävä, Kimmo Luukkonen kertoo.

Pyhäjärven Pyhäsalmen kaivoksesta on louhittu pääasiallisesti kuparia ja sinkkiä ja sivutuotteena pyriittiä eli rikkikiisua, joka on raudan ja rikin yhdistettä. Pyriitti toimitetaan Yaran Siilinjärven tehtaalle jossa se poltetaan. Pasutuksessa syntyy energiaa, rautaoksidia ja rikkidioksidia. Rikkidioksidista valmistetaan rikkihappoa. Rautaoksidia eli punamultaa käytetään taas terästeollisuudessa lähinnä Kiinassa.

Pyhäsalmen kaivoksen jalosteet matkaavat maailmalle Kokkolan sataman kautta.