Paikallisuutiset

Tammikuussa viiniä kuluu tipoittain, ei loppuvuoden tapaan kuin hanasta päästellen – Alkoholijuomien myynti näyttää vähentyneen viime vuonna: "Raittius on hieman yleistynyt ja viikoittainen alkoholikäyttö vähentynyt"

Kun keskipohjalainen käy Alkossa, tarttuu mukaan yleensä punaviiniä ja valkoviiniä. Seuraavaksi eniten hankitaan viinaa. Kaava on sama valtakunnallisesti.

– Isossa kuvassa Alkon myynti on aika samankaltaista kaikkialla Suomessa, sanoo Alkon viestintäpäällikköVarpu Göös.

Mielenkiintoinen poikkeus löytyy Keski-Pohjanmaan naapurista: Etelä-Pohjanmaalla viinien edelle kiilaavat viinat. Kainuussa käy samoin.

Viinit ja viina ovat tammikuussa monen huulilla. Sen sijaan suuhun asti alkoholi soljuu tavallista harvemmin. Se johtuu tipattomasta tammikuusta, joka sai Suomessa alkunsa jo 1940-luvulla.

Kuukausi ilman alkoholia kiinnostaa ihmisiä yhä.

– Tammikuu taitaa olla myynnillisesti huonoin kuukausi. Se johtuu tipattomista sekä juhlien jälkeisestä ajasta, sanoo Kokkolan Hotel Seurahuoneen ravintolapäällikköMaija Hankonen.

Tammikuu on pientä rauhoittumisen aikaa Alkossakin.

– Viinit myyvät tammikuussakin parhaiten. Lisäksi nykyään kysytään alkoholittomia juomia, joiden valikoimat ja maut ovat parantuneet, sanoo Kokkolan Kosilan Alkon myyjäMaarit Saari.

Jos Alkossa myyvät viinit, ravintolasta ostetaan etenkin olutta, siideriä ja lonkeroa sekä drinkkejä, kuten kelkkaa ja valkovenäläistä. Myös paikallista halutaan.

– Pienpanimoiden tuotteita kysyvät etenkin matkailijat, sanoo Maija Hankonen.

Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi 0,4 prosenttia. Taustalla oli vuonna 2018 uudistettu alkoholilaki, joka vapautti vähittäismyyntiin enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat.

Kokonaiskulutuksen nousu jäi silti kauas Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennustamasta kuudesta prosentista. Kasvu jäi kaukaiseksi myös viime vuonna.

Koko vuoden tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta tammi–lokakuussa alkoholijuomien myynti 100-prosenttisena alkoholina väheni kahdella prosentilla.

Kokonaiskulutuksessa on otettu reipas lasku noin viidentoista vuoden takaisesta huipusta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutokset alkoholinkäyttötavoissa ovat olleet "yllättävän vähäisiä", kuvaileeJanne Härkönen, THL:n Päihteet ja riippuvuudet -yksikön erikoistutkija.

– Raittius on hieman yleistynyt, viikoittainen alkoholinkäyttö on hieman vähentynyt. Humalajuomisen vähenemisestä työikäisten miesten keskuudessa on joitain viitteitä, mutta naisilla humalajuominen on pysynyt samalla tasolla. Eläkeikäisten keskuudessa humalajuominen on lisääntynyt. Sekä rajut että maltillisemmat humalakerrat ovat edelleen osa suomalaisten alkoholinkäyttötapoja.

Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt lähes yhtäjaksoisesti koko 2000-luvun ajan. Viime vuonna 15–16-vuotiaista nuorista oli täysin raittiita 31 prosenttia.

– Vaikka myös humalajuominen on vähentynyt, väheneminen pysähtyi tytöillä vuonna 2019. Viime vuonna 22 prosenttia tytöistä ja pojista oli juonut itsensä humalaan 30 viime päivän aikana, sanoo Härkönen.

Panimoliiton toimitusjohtajaRiikka Pakarinen ihmettelee vieläkin THL:n varoittelua juomisen rajusta lisääntymisestä alkoholilain uudistamisen myötä.

– Käytännössä nousua ei ole juurikaan ollut. Lakiuudistus toi hetkellisen pompun lonkeron myyntiin, mutta viime vuonna siideri, olut ja lonkero olivat laskussa. Se johtuu suomalaisten kulutustapojen muutoksesta. Nuorten osalta on entistä enemmän ihan täysin absolutisteja. Humalahakuinen juominen on vähentynyt, mikä näkyy alkoholittomien juomien myynnin kasvussa. Taustalta löytyy esimerkiksi terveystrendejä, sanoo Pakarinen.

Suomalaiset eivät hylänneet keskiolutta ja siirtyneet vahvempiin tuotteisiin, mitä maalailtiin ennen alkoholilain uudistamista. Pakarisen mukaan se on merkki siitä, että Suomi on irtautumassa "nurkkakuntaisesta ajattelumaailmasta".

– Panimoteollisuutta oikeasti katsotaan elinkeinona. Se pitäisi huomioida myös verotuksessa: panimoteollisuus ei ole ainainen automaatti, jolla taotaan miljoonia valtion kassaan. Jos ajattelen kahdenkymmenen vuoden päähän, niin terveyshaitat ovat enemmän kiinni perusliikunnan vähentymisestä kuin alkoholin kulutuksesta.

Tämän vuoden trendit?

– Luulen, että alkoholin kulutus ei varmasti tule kasvamaan, Pakarinen sanoo.